Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Hyötyä SUOMELLE!

Kaikki mukaan.  Isät, äidit, tyttäret, pojat, mummot, ukit, sukulaiset, tuttavat ja työkaverit!  Turpeen käyttö pitää kuusinkertaistaa nykyisestä määrästä! Silloin taataan se, että sadekesän jälkeenkin on turvetta energiaksi sekä kuivike- ja  kasvuturpeeksi!
Jos Suomi lopettaa turvetuotannon/maatalouden kehittämisen, Suomesta tulee kehitysmaa!
Menneet ovat menneitä, keskitytään puhtaaseen nykypäivän turpeeseen!
Annetaan maatalouden kehittyä, muuten jäämme muiden EU-maiden armoille!
Faktatietoa turpeesta:
  • 110% kotimaista, lähes kaikki eurot jäävät kotimaakuntaa hyödyntämään.
  • Tehokas tuotanto, pärjää ilman verotukiaulkomaisille polttoaineille.
  • Lyhyet kuljetusmatkat, säästää luontoa ja on edullinen polttoaine.
Vertailua: Öljyrekka 400 Mwh öljyä / turverekka 120 MWh. 3 - 4 turverekkaa vastaa
yhtä öljyrekkaa. Öljyä kuskataan tuhansia kilometrejä, turvetta yleensä alle 100 km.
  • Suomen soissa on enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljyvaroissa.
  • On todella tehokasta tuotantoa: vain 2% energiasta tuotantoon ja kuljetuksiin.
  • Työllistää n. 12 300 htv.
  • Edistää / mahdollistaa puuenergian käyttöä.
  • Turvetuotannon kiintoainepäästöt VAIN 0.1-2% kaikista kuormittajista! (MEDIA ON ANTANUT  PALJON VÄÄRÄÄ TIETOA)
  • Tuotannossa vain 0.7% suo pinta-alasta.
  • Erittäin tehokas aurinkolämpö.  Turpeen voi säilöä varastoaumoihin ja
    ottaa käyttöön talven kovilla pakkasilla.
Verrataan valtiota maataloon: Talossa omaa peltoa, jossa kasvaa viljaa ja heinää, mutta annetaan ne mädäntyä peltoon ja ostetaan rehut ulkoa.  Tai toisessa talossa, jossa tehdään töitä ja hyödynnetään maanantimia, raaka-aineita, silloin on tulos aivan toinen.

Haluavatko päättäjät elättää meitä vai haluavatko he meidän tienaavan verotuloja?

Maailman laajuisesti turvetta kasvaa 20 krt enemmän kuin nostetaan (20:1)

Suomessa turvetta kasvaa 40 milj.m3 ja nostetaan 25 milj.m3

Heti tuotantoalueen kasvittumisen jälkeen tuotantoalue alkaa sitoa hiilidioksidia.

Esimerkki Saksasta: Siellä siirretään jopa kokonaisia kaupunkeja ja kyliä
kivihiilituotannon tieltä.Mahtanee siitäkin tulla hiilidioksidipäästöjä! 11 uutta kivihiilivoimalaa suunnitteilla,
ja tuetaan omaa hiilentuotantoa miljardeilla.

Vesistökuormituksesta turvetuotannon osuus on alle 1%, siis 99% tulee muualta.

Miksi ei syytetä isompia kuormittajia? Niitä ei edes mitata yhtä tarkasti kuin turvetuotantoa, vaan hyökätään pienempien kimppuun. TÄMÄ ON  SITÄ KOULUKIUSAAMISTA!

Turvesuon vettä voi juoda. Ei siis kovin myrkkyä. Kehitysmaissa juodaan likaisempaa vettä
kuin turvesuon pintavalutuksen vesi.
Riittävyys
  • Turve 450 vuotta (Jos 10 % suo pinta-alasta tuotantoon ja nykyinen käyttömäärä / vuosi)
  • Öljy 20-60 vuotta (Riippuu kehitysmaiden autoistumisesta)
  • Maakaasu 55-60 v
  • Uraani 10-55 v (riippuu reaktoreiden määrästä,kuinka paljon rakennetaan)
  • Kivihiili 250 v
Omavaraisuus:
  • Olemme vain 30 % omavaraisia energiasta! Energialasku 10 Mrd eur ja siitä 7 Mrd menee ulkomaille!
  • Esim. Englanti lisää kivihiilen tuotantoa omavaraisuuden lisäämiseksi, Suomi toimii päinvastoin, lopettamassa
    turvetuotantoa?
  • Esim. Saksa lopettaa oman ydinvoiman ja suunnittelee toista kaasuputkea Venäjältä, jolloin Venäjä alkaa tehdä oman
    energian turvetuotannolla!
Ilmastopäästöt
  • Piipun nokasta mitattuna suurin
    hiilidioksipäästäjä on puu, turve hyvänä kakkosena ja kivihiili kolmantena.
  • Mutta! Tässä otettava huomioon tuotanto, kuljetukset ja jälkikäytön hiilen sitoutuminen!
  • Turve varmasti parempi kuin kivihiili!
Työllistävyys
  • Turvetuotanto työllistää n. 12 300 htv!
Vertailua: Esim: Kotimaisella VALTRAN traktoreilla ajetaan 1 000 000 tuntia turvesuolla!
Jos koneita vaihdetaan 3000 h välein, menee Valtran koneita 333 kpl vuodessa turvesuolle. Suolahden Valtran traktorituotanto on 42 traktoria viikossa!

Rautaruukin tehdas Raahessa n. 2 700 htv!

Eli suuri määrä työpaikkoja, mutta ovat vain jakaantuneet ympäri Suomea pieniin
yksiköihin.
Miljoonan ihmisen koti lämpenee kaukolämmöllä Suomessa! Turpeen käytöllä varmistetaan kotimainen halpa energia.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 26.09.2012

LEHTIKATSAUS

Niinistön turveviha

Lapin Kansan mielestä ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ei ole turhaan
profiloitunut turpeen ykkösviholliseksi.

”Ympäristöministeriö ajaa
ympäristönsuojelulakiin kirjausta luontoarvoista. Se tietäisi toteutuessaan
sitä, että esimerkiksi turpeenoton tai kaivoksen laajentamisen torjumiseen ei
tarvittaisi enää harvinaisia kasveja tai hyönteisiä.

Torppaamiseen
riittäisi se, että suo- tai kaivosalue todetaan arvokkaaksi
luontotyypiksi.”

”Turve on puhtaasti kotimainen tuote, jolla on iso,
aluepoliittinen merkitys. Turve työllistää yli 10 000 ihmistä. Sillä tuotetaan
5-7 prosenttia maan sähköstä ja viidennes kaukolämmöstä. Turvetuotannossa on
65 000 suohehtaaria eli vain 0,6 prosenttia soista.”

”VTT:n tutkimusten
mukaan turpeesta luopuminen lisäisi saastuttavampien tuontipolttoaineiden
käyttöä.

Siksi turvetuotannon alasajoa ja siihen enemmän tai vähemmän
läpinäkyvästi liittyviä uudistuksia on syytä vastustaa ainakin niin kauan, kun
ministeri Niinistöllä on esittää konkreettinen keinovalikoima
saasteettomammista, korvaavista energiantuotantotavoista.”

Kansalainen
pois pimennosta

Kaleva muistuttaa päätöksenteon
avoimuusvaatimuksesta.

”Salailu on auttamatta mennyttä aikaa ja julkisuus
tulevaisuutta.

Nykytekniikka mahdollistaa aivan uudenlaisen julkisuuden
ja sen myötä kansalaisten osallistumisen itseään koskevaan päätöksentekoon jo
varhaisessa valmisteluvaiheessa. Virkamiesten ja poliitikkojen on hyväksyttävä
tämä ja opittava elämään sen kanssa.”

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 19.03.2012

Niinistö
lakkauttaisi

turvetuotannon 2032

 

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) haluaa lakkauttaa
turpeen tuotannon kahdenkymmenen vuoden kuluessa, kertoo Lapin Kansa.
Ympäristöministeriössä on ryhdytty valmistelemaan Niinistön johdolla useita
uusia rajoituksia alalle.

Niinistön mielestä turpeen ympäristö- ja
ilmastovaikutukset ovat kestämättömiä.

”Meillä ei ole varaa tuhlata
arvokasta suoluontoa turvetuotantoon, koska se ei ole pitkällä aikavälillä
järkevää eikä kannattavaa mittavien ilmastopäästöjensä takia”, Niinistö kertoo Lapin Kansan
haastattelussa.

Turveteollisuusliiton toimitusjohtajan Jaakko Silpola on
Niinistön linjasta lähes kauhuissaan. MT

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDEN LEHDESTÄ 10.10.2012
TURVETTA TURPAAN JA KATTILAAN
Turpeella on kautta aikain ollut käyttöä.

Ensin sitä
tarvittiin navetoissa ja talleissa
kuivikkeena, ja lantaseos oli
peltojen erinomaista maanparannusainetta.

Nykyään maatumaton pintaturve
on mainio kasvualusta vihannestuotannossa ja kotien kukkaruukuissa. Maatunut
pohjaturve käy kauneudenhoitotuotteissa kasvonaamioihin ja muuhun ihonhoitoon. Pääosa turpeesta
on mustaa ja maatunutta, ja pääkäyttönsä mukaan sitä
nimitetäänkin polttoturpeeksi.

Energiavarojen niukkuus on maailmalla
nostanut niiden arvoa. Meillä ei ole kivihiiltä, öljyä eikä maakaasua, mutta
energiaturve on kansallinen rikkautemme. Sen käyttö vähentää energian
raaka-aineiden tuontitarvetta ja
parantaa siten merkittävästi kauppatasettamme. Se on myös pelastuksemme
kriisitilanteissa.

Turpeen käyttö työllistää runsaasti väkeä juuri
niillä syrjäseuduilla, joilla on pahin puute tuloista ja työpaikoista. Käyttämällä kotimaista
polttoainetta voimme säästää rahaa moneen tärkeään yhteiskuntamme tehtävään:
vanhusten hoitoon, mielenterveyspalveluihin, liikenneväylien parantamiseen ja lukuisiin muihin
tarpeisiin.

Pelätyn ilmastonmuutoksen torjumiseksi olemme ottaneet
kunnianhimoisen tavoitteen lisätä bioenergian käyttöä.

Tämä lisäys
haluttaisiin tehdä suurelta osin puuta polttamalla. Sekin palaa puhtaimmin ja tasaisimmin seoksena turpeen
kanssa.

EU on luonnonsuojelijain painostamana julistanut turpeen
uusiutumattomaksi luonnonvaraksi.

Suon pinnassa elävä
rahkasammalpoloinen ei onneksi tätä tiedä. Joka vuosi se kasvattaa latvaansa
vähän uutta pituutta, ja
tyvipäästään se lahoaa. Tällä tavoin joka vuosi muodostuu lisää kasvu- ja polttoturvetta – ainakin Suomessa
enemmän kuin turpeen vuosittainen käyttömäärä. Kansallisvarallisuutemme siis
kasvaa jatkuvasti!

Turpeen tarjoamien suurten etujen vastapainona joudumme sietämään myös sen tuotantoon liittyviä haittoja. Vedenjakaja-alueilla vedet ovat aina olleet tummia, mutta turpeen hyödyntäminen on tuonut vielä oman lisänsä.

Turvetuotannon haitat ovat pieniä, jos vertaamme kilpailevaan
kivihiileen.

Hiilen louhinnassa kuolee vuosittain tuhansia kaivosmiehiä.

Turpeen haitat kohdistuvat pääasiassa vesistöihin. Vesistöhaitta ei ole
peruuttamaton. Uutta puhdasta vettä syntyy sateista jatkuvasti, ja veden puhdistus poistaa haittoja.
Tämä havaittiin konkreettisesti täällä Keski-Suomessa, kun Äänekosken tehtaiden
alapuolinen vesistö puhdistui jätevesien paremmalla
käsittelyllä.

Hyökkäily turpeen energiakäyttöä vastaan on saanut
suorastaan hysteerisiä piirteitä.

Hurmosliikkeenomaista taistelua johtaa
entinen ministeri yhdessä Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan kanssa. Heidän
taistelunsa kotimaista energiaa vastaan ansaitsisi varmaan ansiomerkin hiilen- ja öljyntuottajilta.

Mielestäni heidän kannattaisi ennemminkin olla
edistämässä tutkimusta ja 
menetelmien kehitystä turvetuotannon vesistöhaittojen
vähentämiseksi.

Tapio Laiho

metsänhoitaja

Jyväskylä
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEDUN TULEVAISUUDESTA 05.02.2012
Nyt on korkea aika investoida Suomeen
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Mikko
Pukkinen on huolissaan suomalaisen
kilpailukyvyn hiipumisesta ja tuotannon siirtymisestä ulkomaille. Hänen
mielestään suomalaisten pitäisi alkaa investoida Suomeen samaan tapaan kuin saksalaiset
investoivat Saksaan ja amerikkalaiset Amerikkaan. (MT 30.4.)

Pukkisen
mukaan on hyvä, että pääministeri
Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus kiinnitti kehysriihessä huomiota
kasvuyritysten tukemiseen. Suunta on Pukkisen mielestä oikea, mutta
riittämätön. Vaihtotaseen kääntämiseksi taas ylijäämäiseksi tarvitaan kuitenkin
aivan toisen kokoluokan keinoja.

EK:n mielestä esimerkiksi
yhteisöverokantaa pitäisi edelleen alentaa ja lisätä kuljetustukia leikkaamisen
sijaan.

Muutoksia tarvittaisiin myös työmarkkinoilla. Pukkisen mielestä
oppia pitäisi hakea menestyneistä maista kuten Ruotsista ja Saksasta.
Esimerkiksi palkkoihin ja työaikoihin pitäisi saada lisää joustoja
lomautusjärjestelmän lisäksi.

EK:n lempiaiheita on jo pitkään ollut työurien
pidentäminen. Yksi keino on nostaa
eläkeikien alaraja 65 vuoteen.

Työurien pidentämisessä on muitakin keinoja kuin eläkeiän
nostaminen, mutta juuri eläkeikien nostamisessa suuri vastuu on työnantajilla. Eläkkeellejäämisiät
eivät nouse sillä, että alarajoja nostetaan, ihmiset pitää myös pitää
töissä.

Tässä suhteessa työnantajilla on paljon parantamisen varaa, koska
vaikeissa tilanteissa irtisanomiset kohdistuvat pääsääntöisesti vanhimpiin
työntekijöihin. Työurien pidentämisessä työnantajien pitää näyttää puheiden
lisäksi myös esimerkkiä.

Pukkinen muistuttaa, ettemme pärjää halvoilla
hinnoilla ja bulkkituotannolla. Hänen mielestään Suomi pärjää tulevaisuudessa
energia- ja luonnonvaraosaamisella, Venäjä-yhteyksillä sekä metsä- ja
kaivosteollisuudella.

Tulevaisuuden työpaikkojen luomisen Pukkinen laskee
jatkossakin pienten ja keskisuurten yritysten varaan. Viimeisten kymmenen vuoden
aikana syntyneet 70 000 uutta työpaikkaa ovat syntyneet kaikki
pk-yrityksiin.

Vaikka kaivosteollisuuden nousu on myönteinen asia, on siinä myös Pukkisen mielestä
huolestuttavia piirteitä. Hänen mielestään kaivosteollisuutta ei pidä ohjata
pelkästään ympäristönormien ja verotuksen keinoin, vaan koko yhteiskunnan etu on
otettava
huomioon.

Esimerkiksi esillä ollut kaivosten kiinteistöveron kaltainen
vero ei ole ongelmaton. Verorahojen meneminen valtion pohjattomaan kassaan
saattaisi jättää Pohjois-Suomelle vain maksajan roolin.

Pukkisen
esittämien tulevaisuuden vahvuuksien toteutuminen edellyttää, että koko Suomi
pidetään vahvasti asuttuna. Energia- ja luonnonvaraosaamisen sekä metsä- ja
kaivosteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ovat nimenomaan
maaseudulla.

Ilman toimivaa infrastruktuuria ja yhteiskunnan erilaisia
palveluja maaseudulla ei näiden vahvuuksien hyödyntäminen onnistu. Suomi ei
menesty sillä, että maaseudusta tehdään vain
raaka-ainereservaatti.

Vuorineuvos Jorma Elorannan johdolla laadittu
Investointeja Suomeen -raportti
oli samoilla linjoilla kuin Pukkinen. Raportin mukaan keskeistä Suomen
tulevaisuuden menestykselle ovat panostukset tuotantoon, joka kelpaa vientiin
tai vastaavasti korvaa kotimaisella tuotannolla tuontitavaraa.
On ymmärrettävää, että taloudellisesti
vaikeina aikoina pyritään säästämään. Tulevaisuuden kannalta nyt on kuitenkin korkea aika investoida Suomeen.
Suomi ei menesty sillä, että maaseudusta tehdään vain
raaka-ainereservaatti.
LINKKEJÄ
TUTKITTUA TIETOA TURPEESTA

 

 

LINKKI PUOLUSTUSVOIMAT

 

 

LINKKI NIINISTÖHALUAA LAKKAUTAA TURVETUOTANNON

 

LINKKEJÄ KAUKOLÄMMÖN KALLISTUMISESTA

 

 

KAUKOLÄMPÖ SÄÄSTÄÄ ENERGIAA

 

 

LINKKI KUOPION ENERGIA

 

LINKKEJÄ TUULIVOIMASTA

LINKKEJÄ YDINVOIMASTA

 

LINKKI ENERGIAN HINNOSTA

LINKKI MAAILMAN ENERGIANKULUTUS JA VARAT

 

 

LINKKI SUOMEN VALTION JUOKSEVASTA VELKAMÄÄRÄSTÄ

Adressi tullaan luovuttamaan kahdeksalle minesterille.

lISÄÄ LEHTI LEIKKEITÄ JA FAKTA TIETOA KOTIMAISEN ENERGIAN ALAS AJOSTA JA NIISTÄ JOHTAVISTA SEURAUKSISTA/MAATALOUDEN TILANTEESTA SIVUSTON YLÄREUNASTA VASEMMALLA  KANSIOSTA TIEDOTTEET.
  • Kotimaisella lämmöllä lämpöisiä lukuhetkiä

 

www.jpfpeat.com