Turun Eläinhoitolaa ei saa lopettaa!
Me allekirjoittaneet vaadimme, ettei Turun Eläinhoitolaa saa lopettaa eikä kaupungin eläinsuojelua romuttaa! Eläinhoitolalle pitää rakentaa luvatut, uudet, 2000-luvulle sopivat tilat! Asiaa ei enää saa lykätä, vaadimme, että Turun Kaupunki pitää antamansa lupauksen!
Koko Eläinten Hyvinvointikeskuksen on perustunut eläinklinikan ja eläinhoitolan sijoittumiseen samalle tontille. Samaa organisaatiota jo nyt olevien eläinhoitolan ja kaupungineläinlääkärin yhteistyötä tulee pyrkiä erityisesti kehittämään
Klinikka tulisi toteuttaa riittävällä kapasiteetilla siten, että sen olisi mahdollista toimia jatkossa maakunnallisena keskuksena päivystyksiä ajatellen. Myös Eläinhoitola käyttää runsaasti päivystävän eläinlääkärin palveluita ilta-aikaan löytyneiden sairaiden tai loukkaantuneiden eläinten ensiapuun. Luonnollisin tapa on sijoittaa eläinklinikka ja eläinhoitola samalle tontille alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tällä hetkellä Eläinhoitola käyttää runsaasti yksityiseläinlääkäreiden palveluja. Tästä tulisi päästä eroon. Eläinhoitolan eläinten perushoito työllistää yhden eläinlääkärin ja pieneläinhoitajan viikkotunneista 1/8. Pidän erittäin lyhytnäköisenä toteuttaa klinikka jo valmiiksi liian pienenä vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Kuntalaisten lemmikkien määrä nousee koko ajan, samoin eläinlääkäripalveluiden ja ikävä kyllä myös eläinsuojelun tarve.
Koko eläinhoitolan olemassaoloajan on pidetty selvänä, että eläinsuojeluvalvoja asuu sen yhteydessä. Tämä on ainoa tapa turvata eläinhoitolan eläinten turvallisuus eläinhoitolan aukioloaikojen ulkopuolella. Eläinhoitolassa on nykyisinkin jatkuvasti epäsosiaalisilta aineksilta huostaan otettuja tai takavarikoituja eläimiä, joten tiloihin on odotettavissa jatkuvia murtoja ja ilkivaltaa, mikäli hoitola on öiseen aikaan tyhjillään. Lemmikkien määrän kasvaessa myös eläinten huostaanotot viranomaisten toimesta tulevat lisääntymään. Eläinhoitolaan tuodaan myös eläimiä joiden omistaja on tilapäisesti estynyt niitä hoitamasta putkareissun tai äkillisen sairastumisen vuoksi.
Poliisi kuljettaa nykytilanteessa eläimiä eläinhoitolaan aukioloajan ulkopuolella. Mikäli heillä on ollut ongelmia kuljetettavan eläimen kanssa, on eläinsuojeluvalvoja ollut helposti ja nopeasti tavoitettavissa. Poliiseilla ei ole minkäänlaista velvoitetta löytöeläinten kuljetukseen, mutta Turun seudulla yhteistyö on toiminut ainutlaatuisella tavalla koko Suomessa. Mikäli eläinten vastaanotto eläinhoitolassa ei jatkossa toimi nykyisellä tavalla, on kaupungin kustannettava ympärivuorokautinen eläinrankkuri.
Eläinsuojeluvalvojan nykyisessä työsopimuksessa lukee, että eläinsuojeluvalvoja järjestää työnsä siten, ettei ylityön tarvetta tule. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että eläinsuojeluvalvoja on ollut kuntalaisten käytettävissä aina eläinhoitolan aukioloaikoina (70 tuntia/viikko) ja viranomaisten tavoitettavissa muina aikoina. Mikäli eläinsuojeluvalvoja asuu muualla, häntä ei voida velvoittaa olemaan työpaikallaan nykyisen työsopimuksen viikkotuntimäärää 38,25 enempää. Jotta toiminta pystytään pitämään jatkossa edes nykyisellä tasolla, vaatisi toiminnan turvaaminen siirtymistä vähintään kahteen vuoroon, ja lisäksi edellä mainitun rankkurin.
Eläinhoitolassa hoidetaan usein myös erityistä hoitoa vaativia eläimiä, esim. pentuja ja poikasia , joiden pelkkä hengissä pysyminen vaatii hoitoa myös virka-ajan ulkopuolella. Tähän asti eläinsuojeluvalvoja on pitänyt näitä eläimiä asunnossaan, valvonut öitä vakavasti loukkaantuneiden tai sairaiden eläinten kanssa ja siitä huolimatta hoitanut myös normaalit työnsä. On mahdotonta olettaa, että eläinsuojeluvalvoja jatkossa kuljettaa näitä eläimiä muualla sijaitsevaan kotiinsa työaikansa päätyttyä. Myös eläinsuojelulaki kieltää sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten kuljetuksen.
Eläinsuojeluvalvojan asunnon poisjättäminen Eläinten Hyvinvointikeskuksen suunnitelmasta saa aikaan tilanteen, jossa tämä lyhytaikainen säästö tulee jatkossa aiheuttamaan huomattavia palkkakustannuksia toiminnan pitämiseksi edes nykyisellään. Eniten vaarantuu eläinten hyvinvointi, jolloin ei enää siis voida alkuunkaan puhua Eläinten Hyvinvointikeskuksesta.
Turun kaupungin eläinsuojelumaine heikkenee?
Turun kaupunki on Suomen edelläkävijä eläinsuojelun saralla. Kaupungin palkkalistoilla on Suomen ainoa palkattu kokopäiväinen eläinsuojeluvalvoja. Maine eläinsuojelumyönteisenä kaupunkina on uhattuna: kaupunki pohtii eläinhoitolan toiminnan lopettamista.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton paikallisyhdistys, Turun eläinsuojeluyhdistys, on pyörittänyt eläinhoitolaa kaupungin kanssa yhteistyössä vuosien ajan. Eläinsuojeluyhdistys on rahoittanut työntekijöiden palkkoja silloin, kun kaupungilta ei ole varoja niihin saatu. Eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin on tuotu vuosien aikana niin kadonneita, hylättyjä tai huostaan otettuja lemmikkilajien edustajia kuin loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä. Tuhannet eläimet ovat saaneet uuden kodin tai ne on vapautettu tervehtyneinä luontoon.
Turun kaupunki on pyörtämässä jo aiemmin tehtyä päätöstä uuden eläinhoitolan rakentamisesta. Nykyinen eläinhoitola on terveysriski siellä oleville eläimille sekä tiloissa työskenteleville ihmisille.
Uuden eläinhoitolan tarve on ollut vuosikausia selvillä, mutta kaupunki ei ole reagoinut asiaan. Vetkuteltaessa kustannukset ovat kasvaneet. Kaupungin esittämät uuden eläinhoitolan hinta-arviot ovat hyvin korkeat. Esitetty kokonaissumma on neliöhinnaksi muutettuna tuplasti kalliimpi kuin esim. vastaava neliö navettarakennusta, jossa on seinät, katto, lattia, valaistus, ilmastointi, lämmitys, viemäröinti ja lannanpoistojärjestelmä. SEY muistuttaa, että ostopalveluina tuotetut löytöeläinpalvelut ovat kaupungille usein kalliimpi vaihtoehto kuin eläinsuojeluyhdistyksen vastuulla oleva toiminta.
Myös eläinten kannalta eläinsuojeluyhdistyksen hoidossa oleva eläinhoitola on paljon parempi: eläimiä säilytetään kauemmin kuin lain edellyttämä 15 vrk ja useimmille pyritään ja pystytään löytämään uusi koti. Lisäksi eläinsuojeluyhdistyksen kautta uuteen kotiin lähtevät eläimet hoidetaan eläinlääkärin toimesta kuntoon, steriloidaan, kastroidaan, rokotetaan ja turvamerkitään. Nämä kaikki toimenpiteet eläinsuojeluyhdistys kustantaa omista varoistaan.
Kaupalliselta pohjalta toimivat löytöeläinkodit eivät useinkaan pysty tai halua säilyttää eläimiä kauempaa kuin kaupungin kustantamat 15 vrk. Mikäli löytöeläinpalvelut hoidetaan ostopalveluna, on hyvin suuri todennäköisyys, että 15 vrk määräajan jälkeen ne eläimet, joiden omistaja ei ole niitä hakenut, lopetetaan. Lisäksi eläinhoitolassa on hoidettu huostaan otettuja eläimiä, joiden hoitoa ei mikään laki edellytä. Eläinhoitolan toiminnan loppuessa huostaan otetut eläimet tullaan lopettamaan, ellei hoitopaikkaa eli hoidon maksajaa löydy. Hyvin usein huostaan otetut eläimet kuitenkin tulevat eläinhoitolaan nimenomaan tilanteesta, jossa niiden hoito on muutenkin kuin taloudellisesti laiminlyöty.
Turun eläinhoitola on toiminut luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkana. Suomessa loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten tilanne on todella surkea: Korkeasaaren ja Pyhtään lintuhoitolan lisäksi loukkaantuneista eläimistä pitävät huolta muutama lähinnä omissa kodeissaan ja lähes pelkästään omilla rahoillaan eläimiä hoitava vapaaehtoinen. Useat SEY:n vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat hoitavat luonnonvaraisia eläimiä oman työnsä ohella palkatta.
Turun kaupungin pohtiessa eläinhoitolan tilannetta tulisi alueen eläinrakkaiden ihmisten reagoida ja viestiä asiasta päättäville tahoille, että eläinhoitola tarvitsee uudet tilat, ja että ne on myös pikaisesti rakennettava kuten aiemmin sovittu. Asian viivästyminen entisestään saattaa nostaa kustannuksia, joten jo budjetoidulla rahalla voitaisiin helposti rakentaa välttävät tilat, joita voidaan myöhemmin helpommin laajentaa lisärahoituksen avulla.
Lisätietoja, Helinä Ylisirniö, toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry , 050-371 2740
Heidi Leyser, eläinsuojeluvalvoja, Turun eläinsuojeluyhdistys, 050-554 6394
Koko Eläinten Hyvinvointikeskuksen on perustunut eläinklinikan ja eläinhoitolan sijoittumiseen samalle tontille. Samaa organisaatiota jo nyt olevien eläinhoitolan ja kaupungineläinlääkärin yhteistyötä tulee pyrkiä erityisesti kehittämään
Klinikka tulisi toteuttaa riittävällä kapasiteetilla siten, että sen olisi mahdollista toimia jatkossa maakunnallisena keskuksena päivystyksiä ajatellen. Myös Eläinhoitola käyttää runsaasti päivystävän eläinlääkärin palveluita ilta-aikaan löytyneiden sairaiden tai loukkaantuneiden eläinten ensiapuun. Luonnollisin tapa on sijoittaa eläinklinikka ja eläinhoitola samalle tontille alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tällä hetkellä Eläinhoitola käyttää runsaasti yksityiseläinlääkäreiden palveluja. Tästä tulisi päästä eroon. Eläinhoitolan eläinten perushoito työllistää yhden eläinlääkärin ja pieneläinhoitajan viikkotunneista 1/8. Pidän erittäin lyhytnäköisenä toteuttaa klinikka jo valmiiksi liian pienenä vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Kuntalaisten lemmikkien määrä nousee koko ajan, samoin eläinlääkäripalveluiden ja ikävä kyllä myös eläinsuojelun tarve.
Koko eläinhoitolan olemassaoloajan on pidetty selvänä, että eläinsuojeluvalvoja asuu sen yhteydessä. Tämä on ainoa tapa turvata eläinhoitolan eläinten turvallisuus eläinhoitolan aukioloaikojen ulkopuolella. Eläinhoitolassa on nykyisinkin jatkuvasti epäsosiaalisilta aineksilta huostaan otettuja tai takavarikoituja eläimiä, joten tiloihin on odotettavissa jatkuvia murtoja ja ilkivaltaa, mikäli hoitola on öiseen aikaan tyhjillään. Lemmikkien määrän kasvaessa myös eläinten huostaanotot viranomaisten toimesta tulevat lisääntymään. Eläinhoitolaan tuodaan myös eläimiä joiden omistaja on tilapäisesti estynyt niitä hoitamasta putkareissun tai äkillisen sairastumisen vuoksi.
Poliisi kuljettaa nykytilanteessa eläimiä eläinhoitolaan aukioloajan ulkopuolella. Mikäli heillä on ollut ongelmia kuljetettavan eläimen kanssa, on eläinsuojeluvalvoja ollut helposti ja nopeasti tavoitettavissa. Poliiseilla ei ole minkäänlaista velvoitetta löytöeläinten kuljetukseen, mutta Turun seudulla yhteistyö on toiminut ainutlaatuisella tavalla koko Suomessa. Mikäli eläinten vastaanotto eläinhoitolassa ei jatkossa toimi nykyisellä tavalla, on kaupungin kustannettava ympärivuorokautinen eläinrankkuri.
Eläinsuojeluvalvojan nykyisessä työsopimuksessa lukee, että eläinsuojeluvalvoja järjestää työnsä siten, ettei ylityön tarvetta tule. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että eläinsuojeluvalvoja on ollut kuntalaisten käytettävissä aina eläinhoitolan aukioloaikoina (70 tuntia/viikko) ja viranomaisten tavoitettavissa muina aikoina. Mikäli eläinsuojeluvalvoja asuu muualla, häntä ei voida velvoittaa olemaan työpaikallaan nykyisen työsopimuksen viikkotuntimäärää 38,25 enempää. Jotta toiminta pystytään pitämään jatkossa edes nykyisellä tasolla, vaatisi toiminnan turvaaminen siirtymistä vähintään kahteen vuoroon, ja lisäksi edellä mainitun rankkurin.
Eläinhoitolassa hoidetaan usein myös erityistä hoitoa vaativia eläimiä, esim. pentuja ja poikasia , joiden pelkkä hengissä pysyminen vaatii hoitoa myös virka-ajan ulkopuolella. Tähän asti eläinsuojeluvalvoja on pitänyt näitä eläimiä asunnossaan, valvonut öitä vakavasti loukkaantuneiden tai sairaiden eläinten kanssa ja siitä huolimatta hoitanut myös normaalit työnsä. On mahdotonta olettaa, että eläinsuojeluvalvoja jatkossa kuljettaa näitä eläimiä muualla sijaitsevaan kotiinsa työaikansa päätyttyä. Myös eläinsuojelulaki kieltää sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten kuljetuksen.
Eläinsuojeluvalvojan asunnon poisjättäminen Eläinten Hyvinvointikeskuksen suunnitelmasta saa aikaan tilanteen, jossa tämä lyhytaikainen säästö tulee jatkossa aiheuttamaan huomattavia palkkakustannuksia toiminnan pitämiseksi edes nykyisellään. Eniten vaarantuu eläinten hyvinvointi, jolloin ei enää siis voida alkuunkaan puhua Eläinten Hyvinvointikeskuksesta.
Turun kaupungin eläinsuojelumaine heikkenee?
Turun kaupunki on Suomen edelläkävijä eläinsuojelun saralla. Kaupungin palkkalistoilla on Suomen ainoa palkattu kokopäiväinen eläinsuojeluvalvoja. Maine eläinsuojelumyönteisenä kaupunkina on uhattuna: kaupunki pohtii eläinhoitolan toiminnan lopettamista.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton paikallisyhdistys, Turun eläinsuojeluyhdistys, on pyörittänyt eläinhoitolaa kaupungin kanssa yhteistyössä vuosien ajan. Eläinsuojeluyhdistys on rahoittanut työntekijöiden palkkoja silloin, kun kaupungilta ei ole varoja niihin saatu. Eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin on tuotu vuosien aikana niin kadonneita, hylättyjä tai huostaan otettuja lemmikkilajien edustajia kuin loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä. Tuhannet eläimet ovat saaneet uuden kodin tai ne on vapautettu tervehtyneinä luontoon.
Turun kaupunki on pyörtämässä jo aiemmin tehtyä päätöstä uuden eläinhoitolan rakentamisesta. Nykyinen eläinhoitola on terveysriski siellä oleville eläimille sekä tiloissa työskenteleville ihmisille.
Uuden eläinhoitolan tarve on ollut vuosikausia selvillä, mutta kaupunki ei ole reagoinut asiaan. Vetkuteltaessa kustannukset ovat kasvaneet. Kaupungin esittämät uuden eläinhoitolan hinta-arviot ovat hyvin korkeat. Esitetty kokonaissumma on neliöhinnaksi muutettuna tuplasti kalliimpi kuin esim. vastaava neliö navettarakennusta, jossa on seinät, katto, lattia, valaistus, ilmastointi, lämmitys, viemäröinti ja lannanpoistojärjestelmä. SEY muistuttaa, että ostopalveluina tuotetut löytöeläinpalvelut ovat kaupungille usein kalliimpi vaihtoehto kuin eläinsuojeluyhdistyksen vastuulla oleva toiminta.
Myös eläinten kannalta eläinsuojeluyhdistyksen hoidossa oleva eläinhoitola on paljon parempi: eläimiä säilytetään kauemmin kuin lain edellyttämä 15 vrk ja useimmille pyritään ja pystytään löytämään uusi koti. Lisäksi eläinsuojeluyhdistyksen kautta uuteen kotiin lähtevät eläimet hoidetaan eläinlääkärin toimesta kuntoon, steriloidaan, kastroidaan, rokotetaan ja turvamerkitään. Nämä kaikki toimenpiteet eläinsuojeluyhdistys kustantaa omista varoistaan.
Kaupalliselta pohjalta toimivat löytöeläinkodit eivät useinkaan pysty tai halua säilyttää eläimiä kauempaa kuin kaupungin kustantamat 15 vrk. Mikäli löytöeläinpalvelut hoidetaan ostopalveluna, on hyvin suuri todennäköisyys, että 15 vrk määräajan jälkeen ne eläimet, joiden omistaja ei ole niitä hakenut, lopetetaan. Lisäksi eläinhoitolassa on hoidettu huostaan otettuja eläimiä, joiden hoitoa ei mikään laki edellytä. Eläinhoitolan toiminnan loppuessa huostaan otetut eläimet tullaan lopettamaan, ellei hoitopaikkaa eli hoidon maksajaa löydy. Hyvin usein huostaan otetut eläimet kuitenkin tulevat eläinhoitolaan nimenomaan tilanteesta, jossa niiden hoito on muutenkin kuin taloudellisesti laiminlyöty.
Turun eläinhoitola on toiminut luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkana. Suomessa loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten tilanne on todella surkea: Korkeasaaren ja Pyhtään lintuhoitolan lisäksi loukkaantuneista eläimistä pitävät huolta muutama lähinnä omissa kodeissaan ja lähes pelkästään omilla rahoillaan eläimiä hoitava vapaaehtoinen. Useat SEY:n vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat hoitavat luonnonvaraisia eläimiä oman työnsä ohella palkatta.
Turun kaupungin pohtiessa eläinhoitolan tilannetta tulisi alueen eläinrakkaiden ihmisten reagoida ja viestiä asiasta päättäville tahoille, että eläinhoitola tarvitsee uudet tilat, ja että ne on myös pikaisesti rakennettava kuten aiemmin sovittu. Asian viivästyminen entisestään saattaa nostaa kustannuksia, joten jo budjetoidulla rahalla voitaisiin helposti rakentaa välttävät tilat, joita voidaan myöhemmin helpommin laajentaa lisärahoituksen avulla.
Lisätietoja, Helinä Ylisirniö, toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry , 050-371 2740
Heidi Leyser, eläinsuojeluvalvoja, Turun eläinsuojeluyhdistys, 050-554 6394
Susanna Ylitalo Ota yhteyttä adressin tekijään
Tämän verkkosivuston ylläpitäjän ilmoitusOlemme sulkeneet tämän adressin ja poistaneet allekirjoittajien henkilötiedot.Euroopan unionin yleiset tietosuoja-asetukset (GDPR) vaativat asianmukaisen syyn henkilökohtaisten tietojen tallentamiselle sekä vaativat, että tietoja säilytetään niin lyhyen aikaa kuin suinkin on mahdollista. |