Turkkilaiset miehemme Suomeen

Ollaan lopen kyllästyneitä vääntöön Suomen Suurlähetystön kanssa Ankarassa. Jokainen meistä on saanut miehemme puolesta taistella kaikin keinoin ja silti mikään ei näy tehoavan. Henkilökunta on röyhkeä, vihamielinen ja ei häivääkään asiakaspalvelu-alttiudesta. Kyllä muut tänne maahan pääsee hepposilla keinoilla, mutta meidän miehemme pidetään meidän elämästämme ulkona. Meillä on sama oikeus kuin muualla asuvat pariskunnat asustella miehemme kanssa, suunnitella tulevaisuutta, viettää yhteisiä jouluja, hääpäiviä, lasten kastajaisia, perhejuhlia ja syntymäpäivä. Kaikkien meidän sukumme odottavat että milloin se vävy tulee Suomeen. Ja vastaa sitten siihen kysymykseen, kun ei itsekään tiedä. Rahaa uppoaa reissuihin, paperisotaan ym. Toiset eivät pääse edes koti-suomeen käymään pääsykokeisiin viisumin kanssa koska oleskelulupakäsittely on kesken. Suurlähetystöön ei ole asiaa jos ei ole rikas rukka. Silloin luvat eivät ole ongelma. Mutta työläiselle ja opiskelijoille tämä on sirkusta ilman nimeä. Jopa parempi kuin Circ de Soleil. Naimissa-olo ei ole tae siitä että viisumia tulee muka. Tottakai ollaan tietosia siitä että on olemassa lume-avioliittojakin olemassa,mutta ei tarvitse kaikkia vetää saman kamman yli. Kaikki eivät ole samanlaisia.Henkilökunta ensinnäkin vaihtoon lähetystöllä. Ammattitaitoisia ja asiakaspalvelu-alttiita, eikä äreitä vihamielisiä, jotka pitää itsensä yksinvaltiaina jotka voivat päättää toisten elämästä. Me vaadimme oikeutta meidän asialle ja että asialle tehdään jotain heti.