Jamba, ZED, Celldorado, Wixawin ja Funmobile boikottiin

Kyseiset yritykset yrittävät saada kuluttajan kieroilemalla mukaan johonkin soittoääniklubiin, joka voi maksaa pahimmillaan kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tapana on mainostaa ilmaista soittoääntä ja sitten pienellä präntillä on teksti, että tämän "ilmaisen" soittoäänen tilauksen yhteydessä asiakas joutuukin maksamaan ja paljon.

Ylen Kuningaskuluttaja raportoi (10.1.2008) tilanteesta seuraavaa:
Kännykän käyttäjät ovat maksaneet huomaamattaan jopa kuukausia mobiiliviihteestä, jota he eivät ole tilanneet.

Viime kesän ja syksyn aikana moni mobiiliviihdetuottaja markkinoi näyttävästi soittoääniä, taustakuvia ja muita maksuttomia tuotteita, jotka oli määrä saada "ilmaiseksi".

Mainoksissa kerrottiin puutteellisesti tai ei juuri mitenkään, että kyse on maksullisesta jatkuvasta tilauksesta. Tyypillisesti vain ensimmäisen tuotteen sai maksutta. Erehdyksen vaaraa on lisännyt mainosten huono suomi.

Usein "ilmaistuotteesta" alkanut tilaus on hautautunut puhelinlaskuun jopa kuukausiksi, ennen kuin asiakas on haistanut palaneen käryä. Ongelmat ovat keskittyneet muutamaan ulkomaiseen toimijaan.

Euroopan kuluttajakeskukseen on tullut paljon valituksia kolmesta viihdetalosta, Celldoradosta, Wixawinistä ja Funmobilesta. Kukin niistä on epäsuorasti myöntänytkin ongelmat palauttamalla rahoja suomalaisasiakkaille.

Joskus tilaus on voinut alkaa niin, että netin käyttäjä on syöttänyt toisen henkilön numeron tahallaan tai vahingossa viihdesivustoille. Numeron haltija on saanut tekstiviestin, jossa on luvattu ilmainen soittoääni. Viestiin vastaaminen on kuitenkin käynnistänyt maksullisen tilauksen.


Operaattorit sallivat tämän kieroilun, koska saavat osan tuotosta.

Esimerkiksi Amanda Kujon saamissa viihdeviesteissä ei lukenut lähettäjän numeroa. DNA:n asiakaspalvelukaan ei suostunut kertomaan, kuka viihdettä lähettää.

Maarit Kujo joutui tilaamaan tyttärensä puheluista maksullisen erittelyn, josta lähettäjän numero selvisi. Sitten perheenäidin piti soittaa Viestintävirastoon ja kysyä sieltä, kenelle numero kuluu. Vastaus oli Netsize Swerige -niminen yhtiö, joka pitää osoitettaan Ruotsissa.

- Minun kaverini soitti sinne Ruotsiin, ja ne antoivat sitten taas uuden numeron, tämän Celldoradon, ja sitten asia alkoi edetä.

Reklamaation tekeminen muutamasta puhelinlaskusta vei aikaa viikkokausia. Johtaja Petteri Niemi DNA:lta myöntää, että tämä ei ole kohtuullista.

DNA:n mielestä oikea varmistuskeino on se, että puhelutiedot annetaan kirjeitse.

Suomalaisoperaattorien mukaan viihdetuottajien markkinointitavat ovat siistiytyneet. Tästä huolimatta suomalaisasiakkaat saavat näinä päivinä laskuja viihdepalveluista, joita eivät ole oikeasti tilanneet.


Me allekirjoittaneet boikotoimme näitä yhtiöitä ja lisäksi vaadimme operaattoreita lopettamaan yhteistyön näiden yhtiöiden kanssa.

Kieroilua vastaan ry    Ota yhteyttä adressin tekijään