Inhimillistä järkeä hoitotyötä koskevaan päätöksentekoon

Tiivistelmä

Hyvinvointipalveluiden nykytilannetta ja tulevaisuutta koskien on kansalaisilla herännyt huoli. On välttämätöntä, että ihmisten hyvinvointia koskevissa päätöksissä taataan ihmisarvoinen, tasapuolinen kohtelu.

(Lisäys) Vaadimme, että hyvinvointiin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyyn panostetaan nykyistä huomattavasti enemmän ja että ihmisten hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa huomioidaan muutkin kuin taloudelliset perusteet.

Vetoomus allekirjoituksineen toimitetaan ainakin Sosiaali- ja terveysministerille, Peruspalveluministerille, Eduskuntaan sekä Sosiaali- ja terveysalojen ammattiliittoihin ja järjestöihin. Lisää kohteita saa ehdottaa kommentit -osiossa.

------------------

Vetoomus

Meillä kansalaisilla on herännyt huoli hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Päätökset tehdään pääosin lyhytnäköisesti taloudellisista näkökulmista, ja palveluntuottajat valitaan kilpailuttamalla. Tämä voi aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä. – Voiko hyvinvointipalvelun lopputulos olla pahoinvointi, mikä on ihmisarvon hinta?

Säästötoimien vuoksi ongelmien ennaltaehkäisyyn ei voida riittävästi panostaa – hoidetaan oireita, ei syitä. (1 a, b) Suhteellisen pienet ja ehkäistävissä olevat ongelmat pääsevät usein kasvamaan niin suuriksi, että ne lopulta vaativat kalliita ja vaikeita toimenpiteitä. Tämä aiheuttaa paitsi taloudellisia kustannuksia myös tarpeetonta kärsimystä. Myös sosiaaliturva on heikentynyt. (2 a, b)

Terveyspalveluiltaan Suomi oli OECD-maiden vertailussa kaikkein eriarvoisimpien maiden joukossa (3 a, b, c). Myös tukipalveluiden jakaantuminen on epäoikeudenmukaista. (4) Helpoiten tukia ja avustuksia saavat ne, jotka sitä kykenevät kovaäänisimmin vaatimaan. Heikoimmat - ne joiden kyky pitää puoliaan on syystä tai toisesta alentunut - kuten vanhukset ja vammaiset, jäävät vaille.

Sosiaali- ja terveysalan ongelmien lisääntyminen on vähentänyt alan houkuttelevuutta. Työntekijät ovat ylityöllistettyjä ja henkisesti rasittuneita.

Tälle asialle on tehtävä jotain!

Hyvinvointipalveluiden päätöksenteossa on huomioitava ratkaisujen kustannukset myös pitkällä aikavälillä (esim. ennaltaehkäisyn vs. syrjäytymisen kustannukset). Pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä ja tehokkuutta tuottaa usein juuri lyhytaikaisesti kustannuksia aiheuttava toiminta.

Ihmisten hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa on mahdollistettava ja edellytettävä muidenkin kuin taloudellisten arvojen ja perusteiden huomiointia. Mittariksi tulee ottaa myös hyvinvointi. Jos hoitotoimenpide osoittautuu hyvinvoinnin kannalta haitalliseksi, tilanne on korjattava välittömästi. Mikäli tämä ei toteudu, on palvelusopimus purettava.

Ihmisen taloudellinen panos ja tuottavuus yhteiskunnassa tai hänen kykynsä huolehtia omista oikeuksistaan ei saa olla ihmisarvoisen kohtelun edellytys. Jokaisen tulee saada oman hyvinvointinsa kannalta sopivaa ja pitkällä tähtäimellä edullisinta hoitoa.

Hoitoaloilla työskentelevien työolosuhteiden ja mahdollisuuksien toteuttaa em. hyvää hoitoa on oltava riittävät. Hyvinvoivat työtekijät tekevät todistetusti työtään tehokkaammin ja tuottavammin, ja sairasloma- ja työkyvyttömyyseläke-kustannukset muodostuvat pienemmiksi.

Perusteluja, esimerkkejä

Tutkimuksen mukaan 90-luvulla tehdyt säästötoimet kouluterveydenhuollossa sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnassa ovat johtaneet vakavista mielenterveysongelmista kärsivien nuorten lisääntyneeseen laitoshoitotarpeeseen. (5) Ennaltaehkäisyyn ei ole enää resursseja kuten ennen. Hoidettavat tapaukset ovat vaikeutuneet. Paikoin lapsen on oireiltava itsemurha-ajatuksin ennen kuin hänelle voidaan tarjota hoitoa. Aikuisten tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut jyrkästi, tukihenkilöistä on pula. (6) Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja itsemurhista sekä eriarvoistumisesta ja syrjäytymisestä ollaankin alettu olla enenevästi huolissaan. (3 c, 7 a, b)

Mielenterveyspalveluita on leikattu mm. sairaalapaikkoja lakkauttamalla, samalla kun suunnitelmaan kuuluva vastaava avohoidon kehittäminen ja lisäresurssointi on osin jäänyt toteutumatta. Joillain paikkakunnilla hoitoon ei enää pääse, mikäli ongelmat eivät ole kehittyneet vakava-asteisiksi. Mahdollisuudet ennaltaehkäisevään hoitoon ovat vähentyneet. Tämän myötä ongelmat pahenevat. (1 b)

Myös vanhusten hoidossa on hälyttäviä puutteita, minkä paljasti mm. Lääninhallituksen raportti suomalaisesta vanhustenhoidosta. Perusongelmana on liian vähäinen henkilökunta. (8)

Lääkityksestä haetaan apua tilanteeseen, kun resurssit terapeuttiseen hoitoon heikkenevät (9 a, b).

Vammaisen ihmisen tukipalvelut loppuvat hänen kasvaessaan lapsesta nuoreksi aikuiseksi, vaikka tämä ikä on usein terveellekin nuorelle vaikea. Tilannetta kuvaa Aamulehdessä 11.3.2012 (10) julkaistu autistisen Oskarin tarina. Oskarin kyky ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan on rajoittunut kirjoittamiseen, johon hän tarvitsisi henkilökohtaisen avustajan. Tähän ei kuitenkaan katsota olevan resursseja. Näin tukahdutetut tunteet ja ahdistus purkautuvat raivonpuuskiin, joihin ratkaisuna käytetään mm. pakkopaitaa ja sänkyyn sitomista, jotka taas pahentavat ahdistusta muodostaen noidankehän. Vammaisen henkilön hoitopäätösten pohjaksi on taattava juuri hänen vammaansa perehtyneen asiantuntijan arvio tilanteesta. Arviossa on huomioitava vamman luonne ja eri hoitokeinojen pitkän aikavälin tehokkuus ja kustannukset, sekä hoidon vaikutukset henkilön fyysiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Arvioidaan tarpeelliseksi sitten liikuntavammaiselle pyörätuoli tai autistiselle avustaja, tämä tukimuoto on henkilölle taattava.

Pakolaisten terveyden ja mielenterveyden hoito: Suurella osalla pakolaisista on vakavia traumakokemuksia - mm. kidutuksesta. Näiden edellyttämään pitkäkestoiseen terapeuttiseen työskentelyyn on nykyresursseilla mahdollisuuksia vain pienelle osalle. Hoitamattomina traumakokemukset voivat kumuloitua mielenterveysongelmiksi ja heikentää mm. keskittymiskykyä ja kykyä oppia kieltä. Tämä johtaa vaikeuksiin integroitua yhteiskuntaan ja syrjäytymiseen, mikä heijastuu mm. perheen lapsiin. Myös pakolaisten perusterveys- ja tulkkipalveluiden toteutumisessa on ongelmia. Perheen lapset voivat joutua tulkeiksi asioissa, joista huolehtiminen ei vastaa lapsen ikätasoa eikä ole kehitykselle hyväksi. Näin pakolaisten hoidon ongelmat heijastuvat ylisukupolvisesti. (11)

Yhdistävä tekijä näille asioille on: Moni ongelma olisi ehkäistävissä ennalta ja hoidettavissa suhteellisen helposti, mikäli tähän suunnattaisiin kylliksi resursseja. Usein tämä voisi tuoda myös kustannussäästöjä (12), mutta ko. korjaus on tehtävä inhimillisyyden ja hyvinvoinnin vuoksikin.

(Suluissa olevat numerot linkkejä lähteisiin.)

Joukko huolestuneita kansalaisia    Ota yhteyttä adressin tekijään