Framen toiminnan tulee jatkua

Suljettu
Adressi ja allekirjoitukset on toimitettu OPM:n virkamiehille, kirjaamoon ja kulttuuriministerille 29.4.2010. Kiitämme allekirjoittaneita!

Nykytaiteilijat puolustavat Framea / please find the English version on lowest lines

Allekirjoita adressi jos haluat antaa tukesi Framen toiminnan jatkumiselle.
Adressi toimitetaan huhtikuun lopussa ministeriöön,
kulttuuriministerille ja muille asiasta päättäville henkilöille.

Taiteilijat puolustavat Framea

Näyttelyvaihtokeskus Frame ja sen johtaja Marketta Seppälä ovat olleet viime
kuukaudet kiihkeän hyökkäyksen kohteena. Framen kanssa työskennelleet
taiteilijat ovat seuranneet tilannetta huolissaan.

Taiteilijat ovat olleet Framen toimintaan tyytyväisiä. Frame on
laajasti arvostettu ja se on viime vuosina näyttänyt kansainvälisestikin mallia
toimivasta taiteen vientiyksiköstä. Sen toiminnan intesiteetti ja tuloksellisuus
on aiheuttanut myös ihmettelyä ja tietysti kateutta.

Kansainvälistyminen on muuttanut taiteilijoiden asemaa ja tuonut heille uusia
mahdollisuuksia. Jokainen kansainvälistä uraa luonut taiteilija joutuu
kuitenkin tunnustamaan sen, ettei uran luominen onnistu yksin. Ensin on ollut
löydettävä arvovaltainen suomalainen suosittelija, vasta hän on avannut
mahdollisuuden päästä esittelemään töitään kansainvälisille toimijoille.

Keitä suomalaisen taiteen portinvartijat ja suosittelijat sitten ovat? Heitä ei
ole montaa ja heistäkin pääosa on rajannut tallinsa omien etujensa mukaisesti.
Ilman kaupallista potentiaalia olevan taiteilijan ura ei etene näiden ihmisten
kautta. Pienen maan taide-eliitti ei siis tarjoa juurikaan kansainvälisiä
mahdollisuuksia suomalaisuudesta ponnistavalle kokeilevalle taiteelle. Frame
onkin ollut juuri tästä syystä niin merkittävä toimija. Se ei ole valikoinut
ohjelmaansa helposti myytäviä projekteja ja taiteilijoita. Frame on onnistunut
saattelemaan maailmalle myös hyvinkin epätodennäköisiä hankkeita ja tekijöitä.
Framessa on ymmärretty mikä maailmalla voi toimia, vaikka täällä sama taide ei
isompaa huomiota saisikaan.

Frame onnistui houkuttelemaan erinomaisten suhteidensa avulla Suomeen
taidemaailman keskeisiä vaikuttajia. Se räätälöi vieraille omaperäisen ohjelman
suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseksi. Siihen kuului tärkeimpänä osana
tapaamiset paikallisen kulttuurin ruohonjuuritason kanssa. Tapaamiset
taiteilijoiden ja kuraattoreiden tai museonjohtajien kanssa ovat olleet monelle
suomalaistaiteilijalle toteutunut reitti kansainvälisiin näyttelyihin ja
menestysuralle. Framen taloudellinen tuki on ollut hyvin suunnattua. Moni
suomalainen taiteilija on saanut kansainväliseen näyttelyyn laajakin osuuden,
kun kustannukset eivät ole kaatuneet yksin järjestäjän kannettavaksi.

Frame ei itse valikoinut maailmalle päässeitä taiteilijoita, vaan se jätti
valinnat kansainvälisille kuraattoreille. Se onkin ainoa tapa tehdä uskottavaa
taiteen vientiä laajemmassa mittakaavassa. Näin toimien Frame on onnistunut
viemään suomalaista taidetta paikkoihin, joiden ovet eivät ole auenneet
rikkaimmillekaan maille, eikä suurillakaan seteleillä.

Moni kansainvälinen näyttely on varsinainen etujen ja ristiriitojen punos.
Framen henkilökunta on tukenut taiteilijoiden työskentelyä välillä melkoisten
taisteluidenkin keskellä. Eivätkä Framen naiset ole vaivojaan säästelleet.
Mitään ei ole jäänyt työajan tai edes työviikon päättymisen vuoksi
näyttelypaikoilla hoitamatta. Voi vain kuvitella miten rankkaa näissä aika
äärimmäisissäkin tilanteissa työskentely on ollut. Jos Framen sisäisissä
henkilösuhteissa on ollut ongelmia, ne eivät ole näkyneet toiminnassa.

Framen jälki maailman taidekentillä on syvä ja näkyvä. Suomalaiselle taiteelle
Framen vaikutus on ollut dramaattinen. Uutiset Framen ahdingosta ovatkin
aiheuttaneet taiteilijoissa syvää turhautumista. Framen toiminnan
rampauttaminen on jo peruuttanut suuren määrän kansainvälisiä näyttelyitä ja
muita hankkeita. Kansainvälisiä kuraattorivieraita ei ateljeissa ole enää
nähty. Pääosa peruutuksista ei tule koskaan tietoon, hankkeet kun jäävät
kokonaan syntymättä.

Framen luoman toimintamallin jatkuminen olisi taiteilijoiden ja suomalaisen
taiteen kannalta paras ratkaisu. Olisi kai kovin tutusti suomalaista, mutta
varmasti ulkomailta katsoen kummallista, jos yksittäisten
henkilöstöristiriitojen takia huippuunsahioutuneen vientiorganisaation
annettaisin hävitä noin vain olemattomiin.

Haluamme nyt, hävettävän myöhään kiittää Marketta Seppälää ja hänen loistavaa tiimiään kaikesta saamastamme avusta ja tuesta ja toivomme voivamme jatkaa yhteistyötä entisen mallin mukaisesti toimivan Framen kanssa.


(Lehdistölle 9.4. jaettua julkilausmaa ovat olleet tukemassa mm. seuraavat henkilöt: Eija-Liisa Ahtila, Lauri Astala, Markus Copper, Jiri Geller, Veli Granö, Tommi Grönlund, Laura Horelli, Pekka Jylhä, Tellervo Kalleinen, Antti Laitinen, Jani Leinonen, Minna Långstöm, Oliver Kochta-Kalleinen, Tea Mäkipää, Petteri Nisunen, Sini Pelkki, Anu Pennanen, Aurora Reinhard, Liisa Roberts, Jani Ruscica, Seppo Salminen, Jari Silomäki, Mika Taanila, Pilvi Takala, Jimi Tenor, Salla Tykkä, Roi Vaara. Kaikilla taiteilijoilla ja suomalaisen taiteen tulevaisuudesta kiinnostuneilla on mahdollisuus tukea allekirjoituksellaan asiaa.)


Contemporary Artists Speak Out in Frame’s Defense

Please sign this address if you wish to express your support to the continuation of Frame and its operations. The address will be delivered to the Finnish Ministry of Education, the Minister of Culture and Sport and other decision makers at the end of April.

Artists Are Defending Frame

FRAME Finnish Fund for Art Exchange and its director, Marketta Seppälä have in recent months been under an intense attack. The artists who have been working together with Frame have been following the events with deep concern.

The artists have been more than happy with the way Frame has been operating. Frame’s achievements have been widely recognized, and the organization has been regarded, internationally as well, as a commendable example of how export activities of visual art can be organized. The intensity and productivity have caused some wonder, and one might assume, also jealousy.

Internationalization has changed the status of artists and created new opportunities for them. Every artist embarking on an international career is however bound to acknowledge that an international career cannot be created alone. They have to first find a prestigious domestic referee who makes it possible for them to present their works to international operators.

So who are the gatekeepers and referees of Finnish art? They are not many, and most of them have outlined their range of support according to their own interests. Careers of artists without so-called commercial potential are not advanced through these instances. The art elite of a small country offers hardly any international opportunities for experimental art that is grounded in its Finnish specificity. It is this situation that has made Frame such an important operator. It has not selected projects and artists for collaboration on the basis that they are easy to sell. Frame has managed to introduce internationally also projects and makers whose potential may not appear as obvious. Frame has understood what kind of projects can work well internationally, even if they haven’t received notable attention here in Finland.

Through its excellent international relations, Frame has managed to invite many important international operators to Finland. It has customized a unique program for the visitors for introducing Finnish culture. The most important part of these activities have been meetings at the grassroots level of local culture. The chance to meet artists, curators or museum directors has offered many Finnish artists a route to international exhibitions and a successful career. The financial support from Frame has been well directed. Many Finnish artists have obtained even significant parts in international exhibitions because the costs have not fallen upon the organizers alone.

Frame has not selected the artists for international display itself, but has left these choices to be made by the international curators. This is indeed the only viable way to engage in the export of Finnish art on a large scale and in a plausible manner. With this strategy, Frame has managed to bring Finnish art to places that haven’t opened their doors even to the best financed operators from the richest countries.

An international production can be a place where many interests converge, sometimes even in mutual conflict. Frame’s staff has supported the artists’ work, even amidst any battle that may have been waged. The women at Frame have carried out their full responsibility. Nothing has been left undone at the exhibition sites, regardless of working hours or the confines of a work week. Working in these extreme circumstances must have been very trying. If there have been problems in Frame’s internal personnel relationships, they have not been in any way detectable in Frame’s operations.

Frame’s imprint on international arenas has been deep and visible. Frame’s impact on Finnish art has been dramatic. News of Frame’s distress have caused profound feelings of frustration among Finnish artists. Due to the crippling of Frame’s operations, many international exhibitions and projects have already had to be cancelled. Visiting international curators have no longer been seen around our studios. Most of the cancelled projects will never receive publicity, as they will be left altogether unrealized.

Continuing the operational model created by Frame would be the best solution for Finnish artists and art. It must appear strange to anyone viewing the situation from abroad if a fully developed organization for exporting Finnish art were allowed to disappear into nowhere due to a one-time staff crisis.

We wish to now, embarrassingly late, express our thanks to Marketta Seppälä and her excellent team for all the help and support we have received, and hope to be able to continue cooperation with Frame in its existing model of operation.

(The press release of 9 April has been supported by, for example: Eija-Liisa Ahtila, Lauri Astala, Markus Copper, Jiri Geller, Veli Granö, Tommi Grönlund, Laura Horelli, Pekka Jylhä, Tellervo Kalleinen, Antti Laitinen, Jani Leinonen, Minna Långstöm, Oliver Kochta-Kalleinen, Tea Mäkipää, Petteri Nisunen, Sini Pelkki, Anu Pennanen, Aurora Reinhard, Liisa Roberts, Jani Ruscica, Seppo Salminen, Jari Silomäki, Mika Taanila, Pilvi Takala, Jimi Tenor, Salla Tykkä, Roi Vaara. All artists and persons interested in the future of Finnish art are welcome to show their support by signing this address).