EI! synnytysten lopettamiselle Oulaskankaalla.

Me allekirjoittaneet vastustamme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdon suunnitelmaa lakkauttaa synnytykset Oulaskankaan sairaalassa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Lakkautuksen pohjana on peruspalveluministeri Susanna Huovisen allekirjoittama asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksen mukaan synnytys-sairaalassa tulee olla ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius sekä saatavilla tulee olla nopeasti lastentautien erikoislääkäri tai lastentautien hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida hoidosta lastentautien erikoislääkärin kanssa. Tarvittaessa lastentautien erikoislääkärin on voitava saapua nopeasti päivystysyksikköön.

Tilastojen mukaan vuosittain yksi vastasyntynyt tuhannesta (1/1000) tarvitsee välitöntä lasten-lääkärinhoitoa. Onko tämä riittävä ja perusteltu syy siirtää loput 999 synnyttäjää synnyttämään yliopistosairaalaan? Tehdäänkö elämän luonnollisimmasta asiasta sairaus? Vaatiiko synnytyksen hoitaminen todella aina yliopistotasoista hoitoa?

Oulaskankaan sairaala on ns. matalan riskin synnytyssairaala. Riskiraskaudet ja – synnyttäjät ohjataan jo nyt Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Näin olemme pystyneet ennaltaehkäisemään huonokuntoisten vastasyntyneiden syntyminen Oulaskankaalla. Miksei näin voisi olla myös jatkossa?

Vuosittain meillä syntyy lähes 1000 vastasyntynyttä. Synnyttäjät tulevat kahdestakymmenestä eri kunnasta, noin 100 kilometrin säteeltä.

Asiakaspalautteiden mukaan hoitomme on yksilöllistä ja perhekeskeistä, synnyttäjiä kuunnellaan ja heille annetaan aikaa. Meillä on mahdollisuus mm. synnyttää veteen, joka ei ole mahdollista Oys:ssa eikä monessa muussakaan Suomen synnytyssairaalassa. Valtakunnallisen synnyttäjille tehdyn kyselyn pohjalta Oulaskangas sijoittuikin top 5 joukkoon synnytyssairaaloita arvotettaessa.

Synnyttäjän ja vastasyntyneen turvallisen hoidon ja seurannan takaa ammattitaitoinen henkilökuntamme. Gynekologit ja anestesialääkärit ovat talossa 24/7, hätäkeisarileikkausvalmius on taattu viikon jokaisena päivänä, kaikkina kellonaikoina. Tarvittaessa synnyttäjän ja huonokuntoisen vastasyntyneen siirto Oys:aan onnistuu nopeasti.

Jos sairaalamme synnytystoiminta lakkautetaan, niin kuinka käy alueemme nopeiden synnyttäjien? Synnyttäjien, jotka juuri ja juuri ehtivät meillekin? Matkasynnytykset varmasti lisääntyvät. Onko synnytys tällöin turvallinen? Onko ambulanssihenkilökunta tai isä riittävästi koulutettu ja turvallinen vaihtoehto hoitamaan tällöin synnyttäjää? Entä pienen vastasyntyneen alkuhoito tien päällä? Lastenlääkäriähän ei ambulanssissa ole. Entä kuinka käy synnyttäjien, joilla synnytys komplisoituu ja esimerkiksi istukka irtoaa ennenaikaisesti? Kuka silloin kantaa vastuun?

Synnytysten lakkauttaminen Oulaskankaalla ei tuo säästöjä. Tilastollisesti synnyttäminen meillä on edullisempaa kuin yliopistosairaalassa. Kunnille tulee koitumaan lisälaskua mm. synnyttäjien lisääntyvistä ambulanssimatkoista, kun nopeat synnyttäjät eivät uskalla lähteä omalla autolla pitkän matkan taakse synnyttämään. Vai onko vaihtoehtona synnytysten käynnistämiset, joilla pyritään estämään matkalle synnyttäminen? Synnyttäminen ei enää olekaan luonnollinen tapahtuma naisen elämässä, vaan joukko erilaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä, jotka lisäävät osaltaan synnytyksen hintaa.

Aiheellisesti voimme myös kysyä, onko alueemme suurten perheiden äideillä mahdollisuus viettää käynnistyksen vuoksi päiviä aikaa kaukana kotoa sairaalassa?

Voiko iso yliopistosairaala tarjota synnyttäjilleen kiireen keskellä samaa yksilöllistä ja perhekeskeistä hoitoa, jota synnyttäjät ovat saaneet pienessä sairaalassamme nauttia? Muuttuuko synnytysten hoitaminen liukuhihnatyöskentelyksi? Hoitoajat sairaalassa lyhenevät synnytysmäärien kasvaessa reilusti. Kätilöiden/lääkäreiden työtahti samalla kiivastuu.

Onko neuvoloissa riittävästi resursseja ohjaamaan vastasynnyttänyttä äitiä ja seuraamaan vauvan vointia? Tässä vain muutamia kysymyksiä, joita alueemme päättäjät voivat miettiä.

"Miksi kaiken pitää olla suurta? Miksei täällä pienessä maailmassa saa pitää mitään?"

 

Adressia kerätään adressit.comissa sekä käsin allekirjoitettavana versiona 30.11 saakka. Sen jälkeen se luovutetaan joulukuun aikana PPSHP:n johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukalle sekä peruspalveluministeri Susanna Huoviselle.