Adressi Päivi Räsäsen erottamiseksi ministerinvirasta

Uskon puhuvani tuhansien Majoitus ja Ravintola-ammattilaisen puolesta, kun teen tämän adressin. Minusta ministeri Räsänen on mennyt liian pitkälle! Mielivaltainen ääntenkalastelu toisten työpaikoilla on lopetettava välittömästi. Ravintola-alan suurimpina vitsauksina viime aikoina ovat olleet Liisa Hyssälän ja Päivi Räsäsen kaltaiset vastuuttomat höyrypäät, jotka kansanterveyden edistämisen varjolla pyrkivät kuristamaan Suomalaisen ravintola-alan yrittämisen hengiltä. Ensin järjetön tupakkalaki ( maailman tiukin sellainen ), sitten alkoholiveron nosto ja nyt tämä järjetön vaatimus aukioloaikojen leikkaamisesta.

Huom! Tiedotusvälineille tiedoksi: Adressi on tehty tunnekuohun vallassa, kun aamukahvia lukiessani luin Päivin kirjoituksen. Haluan kuitenkin korostaa, ettei allekirjoittaneella ole minkäänlaisia raivon tunteita asiassa. Antaa faktojen puhua...

Olen kurkkuani myöden täynnä tälläista tekopyhää holhousyhteiskuntaa, varsinkin kun päätökset ovat huonoja ja väärin perustein tapahtuvia. Esimerkiksi vaatimus yökerhojen aukioloaikojen typistämisestä usealla tunnilla. Olen työskennellyt koko työurani ravintoloissa, hotelleissa, laivoilla ja aina ravintolassa. Vaatimuksenne on käsittämätön!

Ravintoloissa tapahtuva anniskelu on valvottua liiketoimintaa, jossa yrittäjän velvollisuus on luoda asiakkaalle turvallinen ja valvottu ympäristö sosiaalisille kohtaamisille. On käsittämätöntä miten sisäministeri ei ole perehtynyt itse poliisin ja terveysviranomaisten tutkimuksiin, joiden perusteella olen itse saanut seuraavanlaisen käsityksen:

- Aukioloaikoja lyhennettäessä kuluttajat siirtyvät nauttimaan alkoholin jatkoille tai julkisille paikoille

- Tax free tuonti lisääntyy ja 'pimeän' viinan myynti lisääntyy

- Alkoholin kuluttamisen siirtyminen yksityiskoteihin aiheuttaa häiriötä ja turvattomuutta asumaalueilla

- Poliisin työmäärä lisääntyy kotihälytysten lisääntyessä

- Perheväkivalta lisääntyy

- Yöravintoloissa työskentelevien ravintolatyöntekijöiden palkkatulot putoavat arviolta n. 20-30%

- Kuluttajan vapaus valita katoaa ja ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen vähenee

 

Yökerhosektori on valtakunnallisesti huomattavaa liiketoimintaa ja yksi huomattava osa-alue koko majoitus- ja ravintola-alaa. Suomalaisissa yökerhoissa työskentelee tuhansia tarjoilijoita, baarimestareita, viihdetaiteilijoita, ovimiehiä, narikkatyttöjä, esimiehiä ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka äänestävät. Saamme palkkamme työstä, joka ei aina ole miellyttävää, mutta teemme sitä silti. Osa palkan ja elannon takia, osa rakkaudesta lajiin. Ala on vaikea ja kivinen, osin lainsäädännön ja Päivi Räsäsen kaltaisten ihmisten takia. Haluamme kuitenkin jatkaa hyvän palvelun ja turvallisen anniskelutoiminnan tarjoamista jatkossakin. Toivon, että jokainen palvelualalla työskentelevä Suomalainen allekirjoittaisi tämän adressin, sillä työpaikkanne on nyt vaarassa!

Yöravintolat takaavat leivän suoraan tai välillisesti tuhansille Suomalaisille ja toimeentulon kymmenilletuhansille Suomalaisille.

Terveisin Antti Kurki, ravintolatyöntekijä

 

Viimeisin tempauksesi julkisuushakuisella ja uskonnollisen huuhaan maustamalla urallasi on Helsingin sanomien tänään 20.2.2012 uutisoima vaatimuksesi:

HELSINGIN SANOMAT

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) haluaa, että anniskeluravintolat lopettavat alkoholin myymisen muutamaa tuntia nykyistä aikaisemmin. Yökerhot ja baarit voivat nykyisin myydä viinaksia enintään puoli neljään asti yöllä.

Räsänen perustelee näkemystään työmäärällä, jonka ravintoloiden asiakkaat aiheuttavat poliisille.

”Ei ole järkeä, että ihmiset istuvat ravintolassa kello neljään asti ja työllistävät sitten poliisia. Jos anniskeluaikoja saataisiin lyhennettyä, poliiseja ei tarvittaisi yöllä ehkä yhtä paljon kuin nyt”, sisäministeri sanoo.

Ravintoloiden anniskeluasiat eivät kuulu sisäministeriön hallinnonalan asioihin. Räsänen otti asian esiin HS:n haastattelussa yhtenä keinona, jolla poliisi selviää tulevien vuosien säästöistä.

Alan edunvalvontajärjestö Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi tyrmää Räsäsen ehdotuksen.

”Se tarkoittaisi, että ravintoloiden myynti vähenisi edelleen. Samoin alan työpaikat ja valtion verotulot. Alkoholin juominen siirtyisi enenemässä määrin koteihin ja kaduille. Myös salakapakoita syntyisi nykyistä enemmän”, Lappi sanoo.

 

Tässä lisää aiheesta:

Ravintola-ala kauhistuu Päivi Räsäsen ajatusta yön anniskeluaikojen lyhentämisestä muutamalla tunnilla. Alan etujärjestön varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi arvioi, että yöravintoloiden myynnistä katoaisi kolmasosa.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) tahtoo, että anniskeluravintolat lopettaisivat alkoholin myymisen muutama tuntia nykyistä aiemmin. Hän arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa,että tämä vähentäisi yöllisiä järjestyshäiriöitä.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi sanoo, että aamuneljään asti avoinna olevilla ravintoloilla on jo nyt tiukkaa ja useimmat ovat auki enää muutamana päivänä viikossa.

Näihin ravintoloihin asiakkaat tulevat myöhään, ja viimeisten tuntien myynnillä on olennainen merkitys.

– Jos ravintola on auki keskiviikosta lauantaihin ja joka illan myyntiajasta katoaisi kaksi tuntia, kokonaismyynnistä menisi varmaan kolmasosa, hän arvioi.

Tuhansia työpaikkoja
voitaisiin menettää

Kaikki ravintolat saavat anniskella alkoholia puoli kahteen yöllä. Viihderavintolat voivat hakea pidennystä puoli kolmeen asti. Yökerhoilla on oikeus myydä puoli neljään saakka.

Myös pubeille anniskeluajan parin tunnin aikaistus tietäisi Aittoniemen mielestä vaikeuksia.

– Jos olet ruokaravintolassa kello 11:een saakka, viitsitkö siirtyä pubiin, jos anniskelu toimii enää tunnin? hän kyselee.

Aittoniemi arvioi, että muutoksen vuoksi voisi kadota tuhansia työpaikkoja.

Alkoholin juominen ravintoloissa on vähentynyt EU-jäsenyyden aikana. Kun aiemmin 20 prosenttia alkoholista juotiin ravintoloissa, enää osuus on 10 prosenttia.

– Jos osuudesta häviäisi yksi prosenttiyksikkö, menetettäisiin noin 2 000 työpaikkaa, Aittoniemi ynnää.

Hänen mukaansa tilanne iskisi pahasti pienten paikkakuntien majoituspalveluihin, sillä maalla majoitusliikkeet elävät yöravintolatoiminnalla.

– Todennäköisesti muutos tappaisi nuo ravintolat.

Juomat haetaan ulkomailta
ja niitä tissutellaan kotona

∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇∇ ARTIKKELI JATKUU ∇

Suomalaiset eivät ole raitistuneet, vaan juovat yhä enemmän ravintoloiden ulkopuolella. Kun ennen rajojen avautumista ja tuontimääräysten höllentymistä 10 prosenttia Suomessa juodusta alkoholista oli matkalta tuotua, nyt luku on 20 prosenttia.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että muutos tarkoittaisi, että alkoholin hankinta siirtyisi yhä enemmän Virosta ja kaduilta hankittavaksi.

Lappi huomauttaa, että laiton ravintolatoiminta rehottaa jo nyt ja muutos lisäisi sitä. Hän toivoo, että tähän ja alaikäisille anniskeluun kiinnitettäisiin huomiota sen sijaan, että rokotettaisiin laillista liiketoimintaa.

MaRan edustajat eivät usko, että anniskelun lopettaminen aikaisemmin vähentäisi kulutusta.

– Johonkin se siirtyy, Aittoniemi sanoo.

Jos vaihtoehtoina on kosteat jatkot tai parin tunnin lisäaika ravintolassa, Lappi uskoo, että ravintolassa juodaan maltillisemmin. Siitä hinnat pitävät huolen.

Räsänen perusteli ajatustaan sillä, että neljään asti ravintoloissa istuvat työllistävät paljon poliisia. Hän arvioi, että muutoksen ansiosta poliisit voisivat selvitä tulevien vuosien säästöistä.

Menneisyyteen
ei voi palata

Alkoholilakia höllättiin vuonna 1995 Suomen EU-jäsenyyden vuoksi. Ennen tuota anniskelu loppui puoli kahdelta. Aittoniemen mukaan paluuta menneisyyteen ei ole.

– Maailma on kovin erilainen nyt.

Aittoniemi muistuttaa, että tuolloin ei tuotu Virosta lavakaupalla olutta ja votkaa. Toisin kuin silloin, nyt juotavaa saa myös kaupoista ja kioskeista kello 9 saakka illalla.

 

http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2012/02/20/yoravintoloiden-myynnista-katoaisi-kolmasosa/201223576/137

 

 

Keskiverto suomalainen ei ole eurooppalaista väkivaltaisempi

28.2.2010 10:45

Tommi Nieminen
HELSINGIN SANOMAT

Suomen väkivaltarikollisuuden kansainvälisestä tasosta on viime viikkoina kiistelty kiivaasti Helsingin Sanomissa. Itä-Suomen yliopiston sosiaalitutkimuksen menetelmien professorin Pertti Tötön mukaan Suomi ei ole eurooppalaisittain väkivaltainen maa. Länsieurooppalaisittain täällä tehdään melko paljon törkeää väkivaltaa, mutta sitä tehdään huomattavasti vähemmän kuin oikeastaan missään Itä-Euroopan maissa.

Rikosoikeuden professori emerituksen Eero Backmanin mukaan Suomi on perinteikäs väkivaltakulttuuri, jossa tehdään henkirikoksia enemmän kuin muualla Länsi-Euroopassa ja jopa enemmän kuin joissain Itä-Euroopan maissa.

Molemmat professorit viittaavat Oikeuspoliittiset tutkimuslaitoksen (Optula) rikostilastoihin ja päätyvät niistä täysin vastakkaisiin johtopäätöksiin.

 

Optulan tutkija Martti Lehti pitää Suomea väkivaltaisena maana. Hän arvioi, että Töttö lukee tilastoista osin epäolennaisia asioita. Suomen väkivaltatilastoja ei ole järkevä verrata vaikkapa Ukrainaan ja Bulgariaan, jotka ovat monella tapaa hyvin erilaisia yhteiskuntia kuin Suomi. Väkivaltarikollisuuttamme pitää verrata muihin Pohjoismaihin ja läntiseen Eurooppaan.

"Suomessa tehdään neljä kertaa enemmän henkirikoksia kuin Saksassa, mutta neljä kertaa vähemmän kuin Ukrainassa. Mutta kumpaan maahan me haluamme verrata", Lehti kysyy. "On ongelmallista verrata entisiin sosialistimaihin, joissa on 1990-luvulla alkanut väkivallan kasvu. Se on vähän kuin poikkeustila, joka tulee kyllä alas."

Suomessa tehdään nimenomaan törkeää väkivaltaa länsieurooppalaisittain paljon. Lievän väkivallan määrä on lähellä länsieurooppalaista keskitasoa. Se johtunee taas ainakin osittain siitä, että suurin osa meistä suomalaisista ei tee väkivaltarikoksia – ainakaan sellaisia, jotka päätyvät tilastoihin.

"Suomessa työssäkäyvä väestö ei ole sen väkivaltaisempaa kuin Ruotsissa ja Norjassa", Lehti sanoo.

Törkeitä väkivallantekoja Suomessa tekevät erityisesti työttömät keski-ikäiset miesalkoholistit, örinäkuoron ukot. He tekevät niitä eurooppalaisittain poikkeuksellisen paljon.

 

Tyypillinen suomalainen väkivaltarikos tapahtuu yksityisasunnossa. Sekä tekijä että uhri ovat 30–50-vuotiaita työttömiä ja alkoholisoituneita miehiä. Molemmat ovat humalassa, he riitelevät jostakin ja sitten jompikumpi lyö toista teräaseella. Optulan tilastojen mukaan vuosina 2002–2008 Suomessa tehdyistä aikuisten välisistä henkirikoksista 70 prosentissa kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa.

"Meillä väkivalta on hyvin yksityistä. Avointa katuväkivaltaa on asukasta kohti vähemmän kuin Keski-Euroopassa", Lehti sanoo.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli poliisin tietoon Suomessa noin 36 000 vuonna2009. Se on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Murhia, tappoja ja surmia oli yhteensä 115. Optulan mukaan taas henkirikoksia tehtiin viime vuonna 140, koska se tilastoi myös pahoinpitelyissä tapahtuneet kuolemantuottamukset.

Eurostatin tekemässä Euroopan 42 valtion vertailussa Suomi on henkirikoskuolleisuudessa 11. sijalla yhdessä Bulgarian kanssa. Suurin piirtein samalla tasolla ovat myös Romania ja Serbia – eli Suomi on itäeurooppalaisessa seurassa.

 

Professori Backman, oliko professori Töttö jossain asiassa oikeassa?

"Hän oli oikeassa siinä mielessä, ettei Suomen ero muihin länsimaihin ole kauhean suuri. Ero Suomen ja länsimaiden välillä on pienempi kuin Suomen ja Venäjän välillä."

Professori Töttö, oliko professori Backmanilla pointtinsa?

"Hypoteesi [suomalaisen kulttuurin väkivaltaisesta historiasta ja luonteesta] on okei, mutta en tiedä, onko siitä mitään näyttöä. Jos väkivaltaisuus olisi kulttuurissamme, se olisi jakaantunut tasaisemmin. Missä suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy väkivaltaisuus? Jääkiekkokaukalossa lähinnä."

Tötön mukaan ei ole olennaista, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita, kun koko Länsi-Euroopassa väkivaltaisuuden taso on varsin pieni. Keskivertosuomalainen ei ole väkivaltainen.

Se, kumpi professoreista on oikeammassa, riippuu siitä, mihin Suomea haluaa verrata. Jos katsotaan, että Suomen väkivaltarikollisuuden vertailu Valko-Venäjän, Latvian ja muiden entisten sosialistimaiden korkeaan väkivaltarikollisuuden tasoon on mielekästä, Töttö on lähempänä totuutta. Olemme todellakin väkivallan suhteen länsieurooppalaisempi kuin itäeurooppalaisempi maa.

Mutta kun katsotaan nimenomaan törkeän väkivallan tilastoja, on Suomi länsieurooppalaisittain hyvin väkivaltainen. Henkirikoksia suhteessa väkilukuun meillä tehdään neljä kertaa enemmän kuin Saksassa ja noin kolme kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Helpottava tieto on se, että tavallinen merkonomi Virtanen on väkivallan suhteen kiltti länsieurooppalainen. Meidät erottavat muusta Länsi-Euroopasta lähinnä ne poikkeuksellisen väkivaltaiset keski-ikäiset örinäkuorolaiset. Kirkkaan viinan ja sumean järjen miehet.

 

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2009122810847993_ul.shtml?fb_ref=flb&fb_source=home_oneline

Ranskalaiset yökerhot voivat tästä lähtien pitää ovensa auki aamuseitsemään.

Ravintola-ala toivoo uusista säännöksistä piristysruisketta niin Pariisille kuin muillekin kaupungeille.

Tarkoituksena on yhdenmukaistaa baarien, diskojen ja yökerhojen sulkemisaikoja eri puolilla maata ja vähentää niiden juhlijoiden määrää, jotka ajelevat yöllä paikasta toiseen etsimässä auki olevaa ravintolaa. Tähän asti yökerhot ovat voineet pitää oviaan auki korkeintaan aamuviiteen.