Simpelejärven saastuminen on pysäytettävä

Kirjoitin joitakin aikoja sitten(Parikkalan-Rautjärven Sanomiin), ettei minulla ole tarkempia lukuja Simpelejärven kuormituksesta. Nyt on. Löysin sattumalta minulle lähetety muistiinpanot viime vuoden marraskuussa Harjulinnassa pidetystä tilaisuudesta, jossa yhtenä puhujana oli Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesipuolen päällikkö Visa Niittyniemi. Hänen mukaansa maatalouden osuus Simpelejärven kuormituksesta on 50 prosenttia, metsätalouden 3 prosenttia ja Särkisalmen puhdistamon 7 prosenttia. Loput 40 prosenttia jakautuisivat käsittääkseni niin, että haja-asutuksen osuus olisi 20 prosenttia ja ilman kautta tulevan laskeuman osuus samaiset 20 prosenttia.
Onko tällainen jaottelu tärkeää? Mielestäni on. Osuuksien selvittämisessä on järkeä ainakin siinä mielessä, että osattaisiin painottaa asioita oikein. Esimerkiksi Parikkalassa näyttää siltä, että päähuomio on keskitetty Särkisalmen puhdistamoon ja muu tuntuu jäävän huomiotta. Miksi muuten keskitytään 70 prosentin sijasta vain kymmenesosaan, 7 prosenttiin? Itse kuvittelisin, että syynä on puoluepolitiikka. On helppo nakki nostaa puhdistamo kaiken keskipisteeksi siksi, ettei se äänestä. (Ts. pelätään, että jos puhuttaisiin keskeisistä asioista - maataloudesta ja haja-asutuksesta - ihmiset voisivat suuttua ja äänestää seuraavan kerran jotain muuta puoluetta tai jättää kokonaan äänestämättä.)
Minusta tällainen menettely on vastuun pakoilua. Jos kuvitellaan, että suoraan puhuminen on syyllistämistä, niin miksei sitten yritetä edistää vesiensuojelua jollain muulla tapaa? Kuten miten? Eikö voisi esimerkiksi innostaa ihmisiä kilpailemaan siitä, kuka tai ketkä vähentävät eniten järveen tulevaa kuormitusta? Tai vastaavaa. (Selkäni takaa kuulen tuttua viisastelua: "Kunta palkitsee parhaat ja paikallinen lehti panee kuvan etusivulle, niinkö?")
Joka tapauksessa: niin tärkeää kuin onkin saada Särkisalmen puhdistamo toimimaan kunnolla, Simpelejärven rehevöitymisen kannalta on keskeistä puuttua maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttamaan kuormitukseen.

*

Puhuin äsken Visa Niittyniemen kanssa. Keskustelun pohjalta päädyin käsitykseen, että on välttämätöntä saada vähennettyä peltojen lannoitusta. Ellei pelloilta tulevaa typpeä ja fosforia saada kuriin, eivät muutkaan konstit auta. Jos taas typen ja fosforin määrää saadaan rajoitettua, silloin myös muilla keinoilla - suojavyöhykkeillä, kosteikoilla, laskeutusaltailla ja pohjapadoilla - on merkitystä.
Eikö löytyisi maanviljelijää, joka rohkenisi puuttua tähän lähes kuoliaaksi vaiettuun kysymykseen - eli miten vähentää maatalouden aiheuttamaa kuormitusta?
Ja löytyisikö asiantuntijaa, joka osaisi vastata kysymykseen, miten paljon takavuosien liiallinen lannoitus kuormittaa edelleen vesistöjä? Ainakin eräät ystäväni epäilevät, että tänään maksetaan laskua varsin pitkältä ajalta.

*

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät pitäisi rustata kuulemma EU-direktiivin mukaiseen uskoon vuoteen 2014 mennessä. Onko tällä jotain vaikutusta vai ei? Ehkä joku osaa sanoa. Mielipiteet direktiivistä ja sen merkityksesta tuntuvat menevän pahasti ristiin.
Ennen vuotta 2014 haja-asutusalueilla voidaan joka tapauksessa ottaa askelia eteenpäin - näin mökkiläisen näkökulmasta ainakin sellaisia kuin rantasaunojen viemäröintisysteemien kuntoon paneminen ja aikansa eläneiden paskahuussien muuttaminen kompostikäymälöiksi.
Luin muuten netistä, että jos pesuaineiden fosfaateista luovuttaisiin, Itämeren fosforikuormitus vähenisi neljäsosalla. Toimisiko tämä malli myös maaseudulla? Eli fosfaattia sisältävät pesuaineet boikottiin Rautjärvellä ja Parikkalassa!? Ehkä pienellä teolla saattaisi olla suuretkin vaikutukset?