#240: Utelias - Re:  

 Nuo kaikki tutkimukset löytyvät esim. Vapon kotisivulta. Ongelmana on, ettei aina tiedä noista ojista, ovatko ne suoraan tuotantoalueelta, jolloin niiden kuormitusosuus varmaan lähentelee sataa. Jossain jokeen tulevan kuormituksen osuus ennen/jälkeen lähentelee nollaa.

Kertoisitko, mikä on tuo Saarijärvenreitin tapaus, on olemassa tutkimus "Kestävä kehitys" v.2008 ,jossa todettiin,ettei lietekertymä ole Tsernobylin jälkeen kuin n. milli/a, joka olisi suurinpiirtein sama on siellä turvetuotantoa tai ei. En löytänyt tuosta enää netistä mitään tekstiä tilinpäätöstä lukuunottamatta, minulla on kyllä tallella kopio. GTK jatkaa selvitystä, lienee puolueeton.

#241: Inversus - Re: Re:  

Oheinen perustuu GTK:n toteuttamiin Saarijärven reitin sedimenttitutkimuksiin, joiden tuloksista voi päätellä mm. seuraavaa:

Saarijärven reitillä on tutkittu monipuolisesti reitin järvien sedimenttejä. 
Järvet ovat olleet Itämerestä kuroutumisestaan lähtien reheviä ja ympäröivien suoalueiden voimakkaasti orgaanisella aineksella ja ravinteilla kuormittuneita. 
Sedimentoimisnopeus vastaa keskimääräistä Suomen järvien sedimentoitumisnopeutta n. 1,8 mm/vuosi.
Ihmistoiminnan aikainen sedimentoituminen on järvestä riippuen 20 - 50 cm. 

Tulosten perusteella viime vuosikymmenien ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena kerrostuneet sedimentit ovat Saarijärvessä sedimenttisarjan ylimmissä noin 30 sentissä. Sedimenttiin alkaa ilmestyä huonontuneesta hapetustilanteesta kertovia sulfidin tummaksi värjäämiä raitoja 35 sentin syvyydeltä alkaen.

Koska vuoden 1986 cesiumlaskeuma on hautautunut noin kymmenen sentin syvyydelle liejuun, esimerkiksi 1960- luvun sedimenttien voidaan karkeasti arvioida alkavan noin kahdenkymmenen sentin syvyydestä.”

”Saarijärven reitin järviin on kohdistunut kohtalaisen voimakas kuormitus jo ennen ihmistoiminnan merkittävää lisääntymistä reitin varrella. Tämä tarkoittaa sitä, että monin paikoin soiselta ja metsäiseltä turvemaalta alkunsa saava, voimakkaasti virtaava vesistö on jo luonnontilassaan kuljettanut huomattavia määriä orgaanista ainesta ja ravinteita sedimentaatioaltaina toimiviin järviin. Järvisyvänteiden sedimentti on näin ollen kohtalaisen rehevää jo järven luonnontilaisessa vaiheessa.”

”Viimeaikaisen ihmistoiminnan aiheuttama humusaineksen kerrostuminen ei ole synnyttänyt alun perin pelättyjä paksuja (kymmenien senttien) orgaanisia kerrostumia syvännealueille, vaikka kerrostumisnopeus onkin todennäköisesti kiihtynyt”.

 Tässä on yksi lehtijuttu asiasta. Voitte itse päätellä, onko se em. tutkimuksen tulosten mukainen.

Nyt on todettu, että kiintoainesta kerääntyykin noihin järviin 4-5 senttiä vuodessa. Luonnontilaiseen järveen humusta päätyy noin 1-2 milliä vuodessa. ”Tulos on monikymmenkertaisesti huonompi kuin odotimme”. Nyt ei ole enää aikaa odottaa. Muutoin todella nuo vesistöt ajan kanssa umpeutuvat…

Inhimillisiä virheitä sattuu toki kaikille ja toimittajien kanssa pitää olla tarkkana, mitä sanoo, ettei tulkita puheita väärin?

Mitä tähän sanotte ja oletteko kanssani samaa mieltä vai ymmärsinkö minä oheisen lehtijutun aivan väärin?

Toki jokainen millikin on liikaa, mutta sitä tulee luonnostakin - nyt ja on tullut ennen ihmisen toiminnan alkamistakin. Tehtyä ei tekemättömäksi saa - ja tässä näkyvät luonnon normaalin kuormituksen lisäksi myös metsien ja soiden ojitukset, maatalouden ja turvetuotannon päästöt (eivät niin suuria, kuin mitä kuvitellaan ja mitä julkisuuteen on annettu ymmärtää) ym. Tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti, kiitos tehostuneiden vesiensuojelurakenteiden ja menetelmien erityisesti turvetuotannossa. Myös maatalouteen on tullut suojavyöhykkeitä ymv. ja myös metsien ojituksessa ja maanmuokkauksessa päästöt ovat vähentyneet, mutta kehitettävää ja parannettavaa toki aina riittää.