#171: - Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

Kyse juuri on tuotannosta. Turve nimittäin uusiutuu, "tuotettuna" vielä nopeammin.Suomessa yksi hehtaari kykenee tuottamaan jopa viisi tonnia uutta massaa vuodessa. Monella ihmisellä on kuva että turve on miljoonia vuosia vanhaa, uusiutumatonta luontotyyppiä. Se kuitenkin on aivan virheellinen mielikuva.

Eroja kaivostoimintaan on hyvinkin paljon.

tästä löydät mukavan lähtökohdan mikäli kiinnostaa mitä turvesuolle tapahtuu turpeen nostamisen jälkeen: http://agl.cc.jyu.fi/visu/index.php?id=566

Turpeennoston kieltäminen ei ole luonnon suojelua, sen kontrollointi ja kehittäminen on. Tässä adressissa on kyse siitä että sitä ei saa kieltää, niinkuin ympäristöministerimme nyt pyrkii. Kukaan ei ole yrittänytkään väittää että turvetta saisi nostaa villisti mistä haluaa ja pilata kaikki vedet.

Mites sitten turpeesta riippuvaisen luomutuotannon käy jos Ville Niinistön toimet toteutuu:

http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194728740988/artikkeli/ville+niinisto+haluaa+lakkauttaa+turvetuotannon.html

#172: Jari S - Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

Kukahan lie väittänyt turvetta "miljoonia vuosia vanhaksi"? Jari S on oikeassa, että sellainen on aivan virheellinen mielikuva. Viimeisimmän jääkauden mannerjään väistymisen jälkeen, maaperän paljastuttua, soita on vasta voinut ylipäätään muodostua. Esim. pohjalaismaakunnissa maankuori nousee nykyään n.7 mm vuodessa. Alkuvaiheessa kohoaminen oli nopeampaa.

Karkeasti voi sanoa, että esim. Länsi-Suomessa korkeuskäyrät kertovat soiden kehittymisjakson melko tarkasti. Eli esim. 80 metrin korkeudessa (merenpinnasta mitaten) suo on max. n.8000 vuotta vanha. Turveluvitukseen haetuista Pohjanmaan soista "matalimmalla" tasolla (25-30 m:n käyrällä) sijaitsevat ovat siis karkeasti 2500-3000 vuotta vanhoja. Mutta suhteuttakaa nyt ajatuksenne tulevaisuuteen. Kuka voi varmuudella sanoa mitä energiamuotoja parin vuosituhannen päästä käytetään? Tuolloinhan nämä nyt loppuun kaivetut suot ovat aikaisintaan seuraavan kerran kaivettavissa. Turvetta tuskin silloin enää energiakäytössä on. On siis selvää, että nyt loppuun kaivettavat turvekentät ovat turpeenkaivuun ulkopuolella myös silloin, kun niitä voi nimittää taas oikeiksi soiksi, ja kun polttoturvetta voi niiltä teknisesti ja kannattavasti nostaa.

Uutta turvetta voi muodostua vain luonnontilaisissa (ojittamattomissa) olosuhteissa, jolloin turvekerros kasvaa muutamia millimetrejä/vuosi. Ojitetuilla soilla turvekerros sen sijaan ohenee koko ajan pohjaveden pinnan laskettua ja hapen päästyä kiihdyttämään turpeen hajoamista. Hiiltä vapautuu ilmakehään turpeen hajotessa ja turvekerros ohenee. Tämä on tutkittua tosiasiaa. Mutta voittehan toki halutessanne osoittaa millä tutkimuksella ojitettujen soiden turvevarojen on todettu kasvavan? Ei löydy.

Ja miettikää miten suuri osuus esim. Etelä-Suomen soista jo on ojitettu; 80-90% "alkuperäisten" suo- ja turvemaiden alasta. Turvevaranto kokonaisuutena pienenee alueellamme koko ajan, vaikka paikallisesti jollain vesitetyllä turvekentällä uutta massaa on alkanut taas kehittyä. Se ei kuitenkaan vielä ole turvetta vaan yleensä pelkkää sammalta, alkuun pääosin eri rahkasammallajeja. Sitä ei voi vielä pitkiin aikoihin hyödyntää polttoturpeena. Tai voihan rahkasammaltakin toki polttaa, mutta lämpöarvo ei kata kustannuksia. En myöskään toistaiseksi ole havainnut, että ainoaltakaan tyhjennetyltä turvesuolta olisi alettu kuoria "turvetta" uudelleen, ja sitä eivät pääse toteamaan vielä lastemme lapsetkaan.

Tämä kaikella ystävyydellä.