Eniten minua rasittaa ainainen jankutus siitä, että "Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi." Tässä oletetaan heti ensin että on olemassa Jumala, jonka mukaan kaikki toimii, ja lisäksi koko lause on epämääräinen homoseksuaalisuuteen liitettäessä. Tiedän että sillä tarkoitetaan että mies ja nainen luotiin yhteen, mutta kun vastaus jokaiseen kysymykseen homoseksuaalisuuden yhteydessä on tuo samainen lause, niin alkaa tuntua siltä että uskovaisilla ei tosiaan ole omia aivoja vaan luetaan sokeana Raamattua ja heitetään perään vakiolauseet millä oma maailmankatsomus pysyy suojattuna eikä asiaa tarvitse sen enempää ajatella.

En ole ikinä ymmärtänyt tälläisen asian aktiivista vastustamista, mistä ei ole mitään haittaa kenellekään. Ymmärrän, että kirkko ei halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja - se kuuluu ainakin kirkon tämänhetkisen näkemyksen mukaan luterilaiseen uskontoon Suomessa (niin keskiajallakin ajateltiin että kaikki pyörii maapallon ympärillä, mukaan lukien aurinko, mutta niin vaan tieteellisten todisteiden edetessä alkoi kirkkokin muuttamaan mielipiteitään. Jos Raamattua luetaan, niin luetaan sitten kunnolla ja uskotaan siihen mitä siellä on.) Mutta se on kirkon oma asia. Siviilivihkimistä ei voi mielestäni evätä keneltäkään täysvaltaiselta, aikuiselta ihmisyksilöltä, sillä valtion ei pitäisi perustua minkään uskonnon näkemyksiin.

#14: -

"oletetaan heti ensin, että on olemassa Jumala..." miksi pitäisi olettaa, että Jumalaa ei ole?Usko Jumalaan on yhtä oikeutettu lähtökohta kuin ateistinen uskomus. Siinä olen samaa mieltä,että sillä on merkitystä, mihin ihminen uskoo. Luomisen liittyminen kysymykseen homoseksuaalisuudesta sen sijaan ei ole epämääräinen.

Kahden ihmisyksilön suhteen määrittely on täysin sidoksissa siihen, onko ihminen luotu vai ei; onko olemassa Luoja tai ei ole. Kyse ei ole vain neutraaliudesta, koska kysymys ei ole neutraali. Samaa sukupuolta olevien yksilöiden (ihmisistä siis puhe) suhde ei ole ympäristöön sitoutumaton, irrallinen kupla, joka ei vaikuttaisi ympäristöönsä. Ajatelkaa nyt sitä, mistä yhteiskunta koostuu ja mihin se rakentuu.

Parisuhde on yhteiskunnan ja ihmiselämän kehittymisen ja elämän perusta ja lähtökohta. Ei ole ollenkaan samantekevää, mitä sanotaa perheestä ja mitä ihmisestä. Tässä parisuhdelainsäädännössä on kysymys laaja-alaisemmasta kehityslinjasta suomessa. Arvojen rapautuminen ja ihmiselämän arvostuksen ja kunnioituksen romahdus on tätä samaa linjaa, jossa millään muulla ei ole merkitystä kuin ihmisen omilla mielihaluilla.

Kristillinen avioliittokäsitys miehen ja naisen välisestä elinikäisestä uskollisuudesta ja keskinäisestä kunnioittamisesta on paras lähtökohta lapsen kasvamiselle. En kiistä, etteikö heteroavioliitotkin tuota traumoja tai vaikeuksia ja etteikö ongelmia olisi. Kysymys onkin siitä, mitä homo- tai heteroliitto voi parhaimmillaan antaa. Lapsi tarvitsee sekä isän että äidin, eri sukupuolet antavat oikeanlaiset samaistumis- ja eriytymisekohteet. Uskonnosta riippumatta yhteiskunnan ei tule antaa signaalia siitä, että millään ei ole väliä, vaan että se haluaa edelleen sitoutua niihin arvoihin ja rakenteisiin, jotka ovat olleet ihmiskunnan alusta saakka elämää ylläpitäviä.

#14: -

lainaus: "niin keskiajallakin ajateltiin että kaikki pyörii maapallon ympärillä, mukaan lukien aurinko, mutta niin vaan tieteellisten todisteiden edetessä alkoi kirkkokin muuttamaan mielipiteitään. Jos Raamattua luetaan, niin luetaan sitten kunnolla ja uskotaan siihen mitä siellä on.)"

Nämä asiat eivät  ole  rinnasteisia, sillä planeettojen asemasta raamattu ei sano yhtikäs mitään. Homoseksuaalisuudesta sanoo.