Parikkalan-Rautjärven Sanomissa on käynnistynyt keskustelu Simpelejärvestä, mikä on sinänsä hyvä asia. Valitettavasti avauspuheenvuoro ei kuitenkaan suuntautunut siihen, mitä pitäisi tehdä, vaan aivan muualle. Ja mikä hankalinta, kirjoituksessa näytti olevan tendenssinä a) aliarvioida maatalouden osuutta vesien kuormituksessa, b) vähätellä ihmisten osuutta ja panna kaikki ulkoisten olosuhteiden piikkiin ja c) siirtää keskustelun painopiste nykyisyyden ja tulevaisuuden sijasta menneeseen.
Toivcttavasti keskustelun suunta muuttuu ja ihmiset alkavat ajatella, puhua ja kirjoittaa siitä, mitä konkreettisia toimia Simpelejärven tilan parantamiseksi tarvitaan tässä ja nyt. Tätä voidaan ehkä edesuttaa sillä, että laajennetaan keskustelua nettiin ja ryhdytään ikään kuin kokoamaan ajatuksia jonkinlaisen tilannekuvan ja toimintaohjelman kehittämiseksi. Tällaisesta voisi olla apua myös poliitikoille ja virkamiehille (jos he haluavat tietoa) sekä ranta-asukkaille (jotta he voisivat tehdä jotain itsekin).
Olen kysellyt muutamilta henkilöiltä, mihin heidän mielestään tulisi kiinnittää huomiota. Tässä vaiheessa toistaiseksi vaatimaton lista näyttää noin luettelomaisesti seuraavalta.
Pelloilla olevan fosforin määrää on saatava alennettua. Lannoitusta pitäisi vähentää, lietelannan levittämisajankohtia tulisi tarkistaa ja suojavyöhykkeitä olisi syytä lisätä. Myös viljelytapoja olisi aiheellista kehittää muun muassa jättämällä pellot syksyllä sängelle, etteivät talven vesisateet - ja niitähän tulee ilmastomuutoksen johdosta - kuljettaisi ravinteita vesistöihin. Monet ovat huomauttaneet lisäksi, että lantakasoja säilytetään yhä liian lähellä järveä ja että Sikacon suorittamassa lantojen levityksessä on rutkasti korjaamisen varaa.
Se, että karjataloudessa siirrytään yhä enemmän parsinavetoista pihattoihin, tuo ongelmia. Tietyillä alueilla pihatot saattavat olla paikoissa, josta valumat menevät suoraan järveen laskeviin ojiin. Erityisestä huolta on kannettu siitä, että Lamminkylän farmarit aikoo kaksinkertaistaa karjansa pääluvun. Ellei asiassa suoriteta perusteellista ympäristäarviointia ja ellei vesiensuojelua ratkaista kunnolla, Kukkarolahden ja koko Simpelejärven tila saattaa vaarantua ratkaisevasti.
(Löytyykö muuten tietoa siitä, miten nykyinen tehoviljely ja suurnavetat ovat vaikuttaneet järviern rehevöitymiseen? Oma pelkoni on, että ne kuormittavat vesistöjä jopa enemmän kuin tuhotut pientilat.)
Metsätalouden osalta on huomautettu, että metsänhakkuut pitäisi saada ympäristöystävällisimmiksi, samoin metsäojitus.
Haja-asutusalueille pitäisi saada kosteikkoja ja saostusaltaita, jotta peltoalueilta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää. Samoin viemäröimättömän asutuksen susteemit pitäisi saada nopeasti kuntoon.
Puhdistuslaitokselle ei saisi joutua hulevesiä, koska ne sekoittavat toiminnan. Putkivuodot vedenalaisista siirtoviemäreistä tulisi eliminoida.
(Muuten... Seppo Vuokko esitti minulle keväällä kysymyksen: mihin puhdistuslaitosten lietteet joutuvat? Olen yrittänyt selvittää asiaa ja korviini on kantautunut, että Parikkalassa niitä olisi levitetty kuutostien varteen, mistä ne ajautuvat väistämättä järveen - aivan niin kuin Vuokko epäili. Voisiko joku selvittää asiaa?)
Yksittäisiä ehdotuksia on tehty lisäksi hapettomuudesta johtuvan sisäisen kuormituksen vähentämiseksi hapettamalla järveä ja on suositeltu ruovikkojen niittoa ja tehokkaan hoitokalastuksen aloittamista.
Oma Suuri Tehtäväni on pelastaa Kukkarolahti. Keskeinen homma tässä projektissa on saada aikaan muutama kosteikko ja saostusallas lahteen laskeviin valtaojiin, jotta niiden kuljettaman typen ja fosforin määrää voitaisiin vähentää.
Mitä käsityksiä muilla on Simpelejärven tilasta ja sen kohentamiseksi tähtäävistä tehtävistä? Olisi hyödyllistä kuulla niin matti meikäläisten mielipiteitä kuin asiantuntijoiden arvioita.

#1: Hannu Vuorio - Simpelejärven tilan parantamisesta

Aihe: Järvien tilan parantaminen / hoitokalastus / vesikasvien niitot / allelopatia eli vesikasvien erittämät aineet, jotka estävät sinileväkukinnot, myös järvien kationi- ja anionikemia sekä lähteisyys ja vesiekosysteemit. Jos asia kiinnostaa, soita 050-496 2470. Asiaan valtakunnallisesti perehtynyt biologi Veikko Solantie, Espoo.