Totuus esiin - Mihin hävisi hyvinvointivaltio

Kommentoitu viesti

Kristiina

#2

11.02.2015 08:40

Tämä, jos mikä, on adressi, joka kannattaa allekirjoittaa. 90-luvun uhrien tarina ei ole vain heidän, eikä se se ole menneisyyttä. Se on sinun,tarinasi, se on minun tarinanai ja se jatkuu edelleen tänä päivänä. Ellemme vaadi silloin tehtyjä laittomuuksia tutkittaviksi, se tulee jtkumaan tulevaisuudessakin. 

Nykyinen korkea työttömyysaste on osittain suoraa seurausta 90-luvulla tehdyistä ratkaisuista. Uhrattiin laeista, oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta piittaamatta yrittäjät, työntekijät, ylipäätään kansalaiset, pankkien ja poliittisen eliitin pelastamiseksi. Osittain nykyinen työttömyys johtuu myöskin siitä, että samoilla arvoilla ja valinnoilla tehdään koko ajan samoja virheitä. Niin kauan, kunnes me kansalaiset huomaamme tehdä siitä lopun.

Tähän vielä lainaus Seppo Konttisen kirjasta Salainen pankkituki: 

"Laman seurauksena Suomesta tuli eriarvoisempi ja raaempi uusliberalistinen mallimaa, jossa raha, ahneus, pikavoitot, kilpailu ja tuottavuus määrittävät jokapäiväistä toimintaamme. Taloudelle ominaiset piirteet ovat tunkeutuneet pyytämättä kaikille elämänaloille yliopistoista lastenkasvatukseen. Lama ja pankkikriisi synnyttivät uuden ideologian, joka unohti hyvinvointivaltion arvokkaat päämäärät. Samalla köyhät, sairaat, vanhukset, syrjäytyneet ja ylivelkaantuneet unohtuivat yhteiskunnan markinaaliin."

Vastaukset

Jorma Jaakkola

#10

2015-02-11 13:03:50

#2: Kristiina -  

 Olen tutkinut 1990-luvun laman syntyä, laitonta jälkihoitoa ja karmeita seurauksia.

Presidentti Mauno Koivisto halusi etukäteen EY-mukauttaa Suomen valtiosäännön, joka oli määrävähemmistösäädöksillä ja vallan riippumattomalla kolmijaolla oli maailman modernein.

Suomen perustuslain EY-mukauttamisen Koivisto hoidatti järjestämällä tarkoituksella 1990-luvun laman.

Lamasta tuli kuitenkin liian syvä ja lainojen vakuudet laskivat. ETA-sopimukseen (allekirjoitettiin Portossa 2.5.1992) oli kirjoitettu Suomea koskeva määräys pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi 31.12.1994 mennessä eli etukäteen eurokuntoon laittamiseksi.

Jostakin rahat oli ryöstettävä pankkien taseiden paikkaamiseksi.

Pankkien vakavaraisuuden nostamista perustettiin "pohtimaan" Sirkka Hämäläisen ryhmä, joka sai toimeksiannon tammikuussa 1992. Laittomat keinot esiteltiin Suomen Pankille ja Valtioneuvostolle 18.3.1992.

Yksi Hämäläisen työryhmän keinoista oli pankin tekemä yksipuolinen koronnosto, joka oli jo Tampereen Alue-Säästöpankissa käytössä. Velallinen oli kuitenkin vienyt pankin toiminnan oikeuteen, vain Korkeimman oikeuden ratkaisua enää odotettiin.

Presidentti Koivisto oli tehnyt selväksi, että pankin on voitettava Korkeimmassa oikeudessa.

Dokumenttien (kutsu 1.4.1992) mukaan Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen halusi Presidentin Linnassa 6.5.1992 järjestettävään oikeuspoliittiseen seminaariin koolle korkeita oikeusoppineita, jotka tukisivat Korkeimman oikeuden tekemää ratkaisua (3.4.1992 KKO:50), jossa pankki häviää yksipuolisen koronnoston.

Tilaisuus kääntyi kuitenkin Heinosta vastaan, kun presidentti Koivisto määräsi Heinosen tilaisuuden puheenjohtajaksi. Näin Heinonen sai luurankoja kaappiinsa.

 

18.3.1992 oli julkistettu myös muita Sirkka Hämäläisen työryhmän keinoja pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi, mutta niitä ei voitu vielä ottaa käyttöön.

Suomen Pankki lähetti 18.3.1992 pankeille kiertokirjeen, jossa se määräsi, että pankit ottavat yksipuolisen koronnoston käyttöön 1.1.1992 lähtien, siis yhtä päivää ennen ETA-sopimuksen allekirjoittamista (2.5.1992) ja viisi päivää ennen oikeuspoliitista seminaaria eli Koiviston konklaavia  (6.5.1992).

Konklaavi avasi laittomilla keinoilla pitkän piikin pankkituelle, joka edelleen jatkuu. Ja tulee koskemaan myös nykyistä sukupolvea, kuten tämän adressin tekijä kertoo.

Totuutta peräten

Jorma Jaakkola

 

 

 

 

 

entinen velka vanki

#125 Re:

2016-03-28 11:15:31

#2: Kristiina -  

 jos  käräjä oikeudesta tulee kirje perintä toimisto hakee uudestaan maksumääräystä vanhalle velalle kannataa vastata siihen

ja vaatia että velkoja toteen näytää velan jos olet tilannut jotain posti myynnistä niin pitää löytyä asiakirja jossa on allekirjoituksesi ja että olet lunastanut tuotteen postista jos taas toimitettu postilaatikoon voit myös kiistää että et ole saanut ikinä kyseistä lähetystä etkä tilannut mitään kyseisestä virmasta

ovat yrittäneet perintä toimistot että saisivat velan uudestaan perintään tiedän useamman tapauksen jossa käräjä oikeus on hylännyt kanteen koska velkojalta ei löydy mitään dokumenttia silloin voit myös vaatia korvausta velkojalta lukee käräjäoikeuden päätöksessä

velkojaan ei missään nimessä kannata ola missään yhteydessä voivat väitää että olette tehneet lyhennys sopimuksen ja saavat velan perintään