#30151: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Sodomalaisuus

Sivustasta päin: Kiinnostaa muuten vaan, että onko jokin nimitys tälle tavalle, jossa lähestytään asioita näin. Outo lähestymistapa ja ihmettelen suunnattomasti. Itse uskon siihen Jumalaan, josta Raamattu kertoo. Siitä syystä oudoksun.

#30163: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Sodomalaisuus

Tutkailin juuri samaa asiaa. Wikipedia kertoo "lemmasta". Lemma eli apulause kuuluu osana loogiseen päättelyyn. Sitä käytetään matemaattisen todistuksen välivaihelauseena ja askeleena kohti varsinaisen väittämän todistusta. Tätä käytetään yleensä silloin, kun varsinaisen väittämän todistamisessa on selvä osa, jonka todistaminen on itsessäänkin merkittävä. Tällaista välivaiheena todistettua lausetta, lemmaa, voidaan mahdollisesti (tai oletetaan voitavan) käyttää myös muiden väitteiden todistamisessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lemma

#30163: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Sodomalaisuus

Lähestymistapa on vertaileva ja kriittinen tekstin tutkimus. Se osoittaa loogiset aukot ja eroavuudet tekstien välillä ja pyrkii hakemaan myös niiden syntyajankohtia. Tieteenhaarana lähinnä eksegetiikka sitä harrastaa. Se myös auttaa näkemään tekstin historiallisen ja kulttuurillisen kontekstiin ja syventää sen tulkintaa.

Siitä suunnasta Uusi testamentti näyttäytyy hajanaiselta kokoelmalta, jossa on toki tiettyjä yhteisiä asioita. Yhdistävin tekijä on oletus siitä, että juutalaisten Messias-ennustus oli toteutunut ja että Messiaan uusi tuleminen oli taas lähellä (siis kymmenien, ei tuhansien vuosien kuluessa). Eroja onkin sitten mm. siinä, onko helvettiä olemassa ja siinä, voivatko muut kuin juutalaiset olla osallisena tähän pelastukseen. Viime mainitusta asiasta käytiin kovaakin kärhämää mm. Pietarin ja Paavalin välillä - ei kai Jumala voinut supattaa äijille eri asioita korvaan näin tärkeässä linjauksessa.

Ja todella, Paavalilla ei ollut mitään tietoa Jeesus Nasaretilaisesta, vaikka hän liikkui paljon ja oli yleensä hyvin informoitu ympärillä tapahtuvista asioista. Se, joka voi tämän toisin todistaa, tuokoon kirjalliset todisteet tänne. Evankeliumien tapahtumakertomukset poikkeavat toisistaan, mikä on tietysti luonnollista, koska ne elivät jokin aikaa suusanallisina ja näin ollen muuntuivat tuossa prosessissa. Toisaalta siellä on ollut myös opillista eroavuutta, jota on osin poistettu "toimituksellisesti" ensimmäisistä kopioijista lähtien. On oletettu, että usean evankeliumin taustalla on sama ns. Q-lähde, jota ei olla löydetty, mutta joka on reksonstruoitu evankeliumien yhteneväisyyksien perusteella. On myös muistettava, että tekstejä oli paljon muitakin ja vain nämä muutamat lopulta kanonisoitiin satoja vuosia myöhemmin. Oman mielenkiintoisen aspektin tuo asiaan se, että teille himouskiksille niin rakas Ilmestyskirja puuttuu joidenkin isojen kristinuskon suuntausten Raamatusta - ja todella syystä!!

Kristinusko oli siis paljon monisyisempi, kuin mitä tuntemamme Raamattu antaa ymmärtää. Tekstikriittinen lähestyminen onnistuu myös paikoin paljastamaan, että uskisten uskon keisarilla ei ole vaatteita.