No nyt päästään asiaan vihdoin, asialla Ylen 1:n
Terttu Utriainen: Ei kehottanut rikkomaan lakia

Utriainen sanoi myös, ettei Räsänen kehottanut toimimaan vastoin lakia, vaan hän puhui niin sanotusta normikollisiosta. Se tarkoittaa ristiriitatilannetta, jossa kaksi sääntöä samanaikaisesti velvoittaa vastakkaiseen toimintaan. "Esimerkiksi toinen säännös velvoittaa salassapitoon ja toinen tiedottamiseen. Jos noudatat toista, rikot toista."


http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3595/ylen_ykkosaamun_kolumnisti_kysyy_mita_ministeri_saa_sanoa

#18607: - Utriainen sanoi myös, ettei Räsänen kehottanut toimimaan vastoin lakia, vaan hän puhui niin sanotusta normikollisiosta.

Onpa valaisevaa. Kun vielä saisi selville, mitä normikollisiat ovat ja kuinka ne liittyvät sisä-kirkkoministeri Päivi Räsäseen. Eivätkö kollisiat kuulu maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen toimialaan?

#18607: -

Sitaatteja Räsäsen kohupuheesta:

"Kaikilla meillä on tullut eteen tilanteita, joissa joudumme miettimään, rohkenemmeko toimia vastoin yleistä mielipidettä tai normia, porukan painetta tai jopa lakia, jos nämä ovat Jumalan sanan vastaisia,."

" Raamatussa kuitenkin sanotaan, että "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä". Sanomisen tila kapenee, jos emme tätä oikeuttamme käytä"

Utriainen puhuu kummallisia puolitotuuksia. Kyseinen sitaatti ei todellakaan rajaa lain yläpuolelle menoa sellaisiin normikollisioihin kuin salassapitovelvollisuus ja rikoksen ilmoitusvelvollisuus. Niissähän on kyse kahden lakiin perustuvan periaatteen törmäyksestä esimerkiksi lääkärin tai papin virassa. Raamatun säännöt eivät ole lakiin verrattava normi, vaan kenen tahansa eettis-moraaliseen repertoaariin kuuluvaa tavaraa, jolla vielä on eri painotuksia eri ihmisillä. Jollakin vastaavat normit nousevat Koraanista, jollakin New Age- tai vapaamuurarisäännöstöistä.

Erityisen vakavaksi Räsäsen möläyksen tekee se, että juuri sitä ennen oli tapetilla lähetyssaarnaajien rekrytointiin liittyvä diskriminointiyritys, jolle monet katsoivat tämän laillisuusasioista vastuullisen ministerin lausunnon kannustavan. Sen myös olisi pitänyt olla kohun pihvi, mikä kieltämättä jäi sopulitoimittajilta suurelta osin huomaamatta.

Utriaisen lausunto taas on todella kummallinen, koska hänen rikosoikeuden professorina pitäisi hyvin tuntea ero lakiin liittyvän ja henkilökohtaisen eettisen säännöstön välillä. Abortin kohdalla tämän tavallaan ymmärtää. Ristiriita myös hoituu siinä tapauksessa helposti sillä, että henkilö välttää työtehtäviin hakeutumista, jos siellä tällaisiin normikollisioihin voi joutua. Edellä mainitussa diskriminointitilanteessa Utriaisen retoriikka ei enää toimi.