#18491: - Tieto lisää tuskaa, vähentääkö tietämättömyys sitä?

Tiedehän tekee jatkuvasti uusia löytöjä liittyen aiempiin faktoihin tai uusiin tutkimuksiin.

Arkeologia on kaivauksillaan tuonut esille löytöjä, jotka antavat selvän kuvan Raamatun historiallisesta taustasta.
Tässä sivusto Raamattu ja arkeologia, jossa kerrotaan joistakin löydöistä.
http://www.uskon.fi/html/arkeologia.html

#18494: very... - Re: Tieto lisää tuskaa, vähentääkö tietämättömyys sitä?

Esittämässäsi listassa ei ole kyse tieteellisestä evidenssistä vaan hurjan uskonnollisen halun vaikutuksesta syntyneistä todisteluketjuista. Todellinen historiatieteeseen ja arkeologiaan perustuva tutkimus on päätynyt aivan toisenlaisiin tuloksiin.

Totta kai israelilaisilla on ollut esi-isänsä, jotka ovat puhuneet jotain heidän kieltään muistuttavaa, eiväthän he tyhjästä putkahtaneet. On myös itsestään selvää, että Israelin kansa ei syntynyt kulttuurillisessa tyhjiössä, vaan sen tarinoissa on yhtymäkohtia muuhun paikalliseen tarustoon, joka oli varhaisessa vaiheessa yhteistä omaisuutta koko alueella. Pieniä paikallisia vedenpaisumuksia on ollut jokien tulviessa ja tsunamien iskiessä, niistä on vaikka vara valita. Raamatun kuvaamasta totaalisesta vedenpaisumuksesta taas olisi jäänyt sedimenttijälkiä, joista ei ole löytynyt mitään vastaavaa kuvatulta aikakaudelta. Israelin kantaisistä kertovat tarinat ovat vailla mitään evidenssiä. Detaljina niistä kiinnittää huomio henkilöiden käsittämättömän pitkiin ikiin. Selitykseksi sille on tarjottu väärää ajanlaskutapaa, jonka korjauksen mukaan päästään vastaavaan määrään kuukausia - ihan kunnioitettavia ikiä nekin tuon ajan mittapuussa.

Koska kansanperinne oli melko yhteistä, on Vanhan testamentin alkupuolellakin viitteitä todellisiin paikkoihin ja ehkä joihinkin tapahtumiinkin. Se, että Baabelin alueella on ollut kerrottua rakennustapaa, ei osoita kielten sekoitustarinan todenperäisyyttä. Egypti-episodista ei ole kiistatonta näyttöä, joka voitaisiin loksauttaa Raamatun viitekehykseen ongelmitta. Jeriko on löydetty ja tuhoutuneeksi todettu, mutta tuhon syystä kiistellään. Daavidin todenperäisyyden tunnustaa vain osa historian tutkijoista. Salomonin kaivaukset eivät ole historiantutkijoiden hyväksymä fakta ja koko Salomon-taru on vailla vakuuttavaa historiallista näyttöä. Kaiken kaikkiaan uskottavin historiallinen viitekehys alkaa suurin piirtein baabelin vankeuden ajasta, jonka jälkeen Palestiinan alueelle palanneet vasta muodostivat nykymielessä hahmotettavan yksijumalaisen juutalaisen uskonnon.

Mitä tuossa historiallis-maantieteellisessä kontekstissa tapahtui, onkin sitten eri asia. Tarinoita syntyy hyvinkin nopeasti... Todistettavasti maan päällä vaeltaneiden Nätti-Jussin ja Kuikka-Koposen kerrottiin jo heidän elinaikanaan tehneen mitä ihmeellisempiä asioita. Ja nämä jututhan olivat aina totta, eikös....?

#18494: very... - Re: Tieto lisää tuskaa, vähentääkö tietämättömyys sitä?

Kukaan ei kai yritäkään kiistää sitä, että Raamattu on ammoin kirjoitettu kirja, jossa jotkut paikannimet ja henkilönimetkin pitävät paikkansa. (Tosin on vieläkin vanhempia kirjoituksia monistakin aiheista, jotka yhtälailla täsmäävät.) Sen sijaan sitä voitaneen pitää kirjoittajien oman mielikuvituksen tuotteena, että joku Jumala olisi antanut nuo tekstit. (Olisiko Raamatussa esitetty Jumala edes hyväksi ihmiskunnalle pitemmän päälle, sitä on syytä epäillä. Kunpa nuo alkukirjailijat olisivat keksineet pikkuisen fiksumman Jumalan!)