Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa
Ota yhteyttä adressin tekijään
TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 13.8.2012
2012-10-31 21:08:00Pentti Oinonen: Vapo tarvitsee
lisää
soita turvetuotantoon
Kansanedustaja Pentti Oinonen syyttää vihreitä ja
ympäristöviranomaisia turvetuotannon ongelmista. Sadekesä ei ole hänen mukaansa
yhtä suuri ongelma.
Sadetta on turha syyttää. Soita
ei ole tarpeeksi
tuotannossa.
PENTTI OINONEN
Ympäristöviranomaisten
nihkeys uusien turvetuotantoalueiden luvittamisessa on suurin syy turvepulaan.
Näin sanoo Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja, perussuomalaisten
kansanedustaja Pentti Oinonen.
”Sadetta on turha
syyttää. Soita ei ole tarpeeksi tuotannossa”.
Tulevana talvena turvetta
ei riitä kaikkien käyttäjien haluamaa määrää. Sateinen kesä on Oinosen mukaan
vain osasyy tilanteeseen.
”Vaihtotasevajeessa kamppaileva Suomi joutuu
tuomaan energiaa ulkomailta sähkönä ja kivihiilenä. Omassa maaperässä olisi
turvetta vaikka kuinka paljon, mutta sen hyödyntämistä ollaan jopa
lopettamassa.”
Tilanne on Oinosen mielestä järjetön.
”Vihreiden ja
virkamiesten sähläilyn takia kansalaiset maksavat nousevista sähkön ja energian
hinnoista”, Oinonen
syyttää.
Uusien turvesoiden lupaehtoja on Oinosen mielestä kiristetty
kestämättömin perustein. Suomen turvevarat ovat suuremmat kuin Norjan öljyvarat.
Tulevana talvena joudutaan turvautumaan ulkomailta tuotavaan
kivihiileen, joka on Oinosen mukaan saastuttavampaa kuin
turve.
Öljykriisi lisäsi
turvetuotantoa
Vapon toimitusjohtajan Tomi Yli-Kyynyn mukaan taannoinen
öljykriisi havahdutti maan hallituksen lisäämään turvetuotantoa.
Valtio
antoi Vapolle soita, joiden turvevarat on nyt käytetty lähes
loppuun.
Vapon tuotannosta poistuu joka vuosi noin 2 500 hehtaaria
turvesuota. Uutta pitäisi saada tilalle vähintään sama määrä.
Viime
vuonna yhtiö sai luvat avata uutta turvetuotantoalaa vain muutamia satoja
hehtaareita, tänä vuonna tilanne on samanlainen.
Vanhojen ja
matalaturpeisten alueiden turvetuotanto on Yli-Kyynyn mukaan sadekesinä
erityisen hankalaa.
Janakkalassa hiljattain avatusta uudesta suosta Vapo
on saanut nostetuksi 70 prosenttia tavoitteesta. Viereisellä matalaturpeisella
kentällä jäätiin alle puoleen.
Yli-Kyyny muistuttaa, että kyse ei ole
pelkästä energiaturpeesta. Kuiviketurpeestakin tulee niukkuutta ensi
talvena.
Baltian maista on tuotu laivoilla turvetta Suomeen. Nyt
sieltäkään ei tuotavaa ole.
Vapo on ilmoittanut asiakkailleen
ylivoimaisesta esteestä koko Suomessa.
Jotkut asiakkaat pystyvät
korvaamaan puuttuvaa turvetta puulla. Rannikolle tuodaan kivihiiltä
laivoilla.
Vapolle turvepula tietää alenevaa liikevaihtoa ja heikkenevää
kannattavuutta koko loppuvuodeksi.
REIJO VESTERINEN
Jukka Finni
TÄMÄ TEKSTI KOPIOITU KONEYRITTÄJIENLIITON NETTI SIVUILTA TIEDOTTEET 2012
2012-10-30 22:06:19ympäristöministeri on hiljaa
uusiutuvien polttoaineiden osuutta että kotimaisuutta. Asiassa otetaan askelia
taaksepäin, sillä tulevana talvena Suomi lämpiää entistä enemmän kivihiilellä.
Kotimaisten polttoaineiden tuotannon edellytyksiä ei ole saatu parannettua.
Eniten vastuuta kotimaisten polttoaineiden tuotantoedellytysten heikentämisestä
ja kivihiilen käytön lisäämisestä kantaa ympäristöministeri Ville Niinistö,
jolta koneyrittäjät vaativat politiikan suunnan muutosta kohti kotimaisuutta.
Koneyrittäjät muistuttavat ministeri Niinistöä, että myös kivihiilen käytöllä on
haittavaikutuksia, mutta kovin vähän suomalaisia hyödyttäviä
asioita.
Turvetta tarvitaan tukipolttoaineena puun polton lisäämiseksi.
Turve ja kotimainen energiapuu uhkaavat loppua kesken ensi lämmityskaudella.
Turvetta ei sateiden ja vanhojen tuotantokenttien takia saatu tuotettua kesällä
alkuunkaan riittävästi. Säät heikentävät myös puun saantia energiakäyttöön.
Eniten vaikeuksia energiapuulle lankeaa tukijärjestelmän
ongelmista.
Uusia tuotantoalueita perustamalla voidaan parhaiten vähentää
turvetuotannon ympäristöhaittoja ja parantaa turvetuotannon tehokkuutta ja
varmuutta. Uudet alueet kestävät parhaiten sateita ja niihin saadaan helpoimmin
rakennettua parasta käytössä olevaa ympäristönsuojelutekniikkaa.
Tuotantoalueiden luvittaminen kuitenkin tökkii niin pahasti, että tarvittava
turve on nostettava lähes loppuun kalutuilta vanhoilta tuotantoalueilta. Tämä on
seurausta ympäristöministeriön hallinnonalan toiminnasta. Tilannetta ei paranna
ministeri Niinistön jatkuvat puheet turvetuotantoa vastaan.
Turve on hyvä
polttoaine myös varmuusvarastoinnin kannalta. Hyvissä tuotanto-oloissa voidaan
kehittää kotimaista varmuusvarastointia. Nykytilanteessa vanhat tuotantokentät
ja uusien perustamisen hankaluudet estävät varmuusvarastojen kerryttämisen ja
kriisivalmiutemme on siksi heikentynyt. Tuloksena on pula turpeesta ja
kivihiilen käytön lisääntyminen. Kivihiilen käyttöä lisää entisestään turpeen
verotuksen kiristyminen ja samalla toteutettava energiapuun sähköntuotantotuen
alentaminen.
Ympäristönsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Tavoite on
saada ehdotus ympäristönsuojelulaista lokakuun loppuun mennessä valmiiksi ja
viedä esitys eduskuntaan 2013. Lakiesityksen valmistelussa ei ole Koneyrittäjien
mielestä riittävän laajaa edustusta. Ympäristönsuojelulaki vaikuttaa niin
metsätalouteen, -teollisuuteen kuin energia-alalle. Valmistelevasta työryhmästä
puuttuu näiden edustus, samoin kuin yrittäjien edustus. Työryhmää on
laajennettava ja työlle on annettava jatkoaikaa.
Turpeen tuotannon
kilpailukyvyn parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi turvealalle
tulisi rakentaa Turvealan Strateginen Ohjelma – samaan tapaan kuin metsäalalla
on Metsäalan strateginen ohjelma. Turvealan strateginen ohjelman (TSO) tehtävänä
pitäisi olla toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus niin, että turvetuotannon
edellytyksiä parannettaisiin tähtäimenä parempi energiaomavaraisuus ja puun
käytön lisääminen energiantuotannossa turpeen ja puun yhteispoltolla.
Tavoitteena on tietenkin oltava turvetuotannon kestävyys ja turpeen käytön
ympäristövaikutusten edelleen vähentäminen. Kaikkien etu olisi panostaa
turvetuotannon toimivuuteen ja laatuun. Nyt vallalla oleva nahistelu
turvetuotannon ympärillä on ennen kaikkea kansalaisten hyvinvoinnista pois eikä
tuota kenellekään mitään hyvää.
Koneyrittäjät muistuttavat, että turpeen
ja metsähakkeen tuotanto-olojen vakauttamisella saataisiin nopeasti myös uusia
työpaikkoja soiden kunnostukseen, turpeen tuotantoon, puunkorjuuseen ja
raaka-aineiden hankin-taprosesseihin sekä laitospäähän. Valtion kassa karttuisi
arvonlisäveroista, liikennepolttoaineiden valmisteveroista ja
tuloveroista.
Lisätietoja:
Marko Nummijärvi, Koneyrittäjien liiton
energiavaliokunnan puheenjohtaja, puh.0400 885 029
Simo Jaakkola,
Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja, puh.040 9009
414
Koneyrittäjien liitto on energia-, maarakennus- ja metsäkonealan
koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.
Jukka Finni
Niinistö lakkauttaisi turvetuotannon 2032
2012-10-30 21:16:12TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 19.03.2012
Niinistö
lakkauttaisi
turvetuotannon 2032
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) haluaa lakkauttaa
turpeen tuotannon kahdenkymmenen vuoden kuluessa, kertoo Lapin Kansa.
Ympäristöministeriössä on ryhdytty valmistelemaan Niinistön johdolla useita
uusia rajoituksia alalle.
Niinistön mielestä turpeen ympäristö- ja
ilmastovaikutukset ovat kestämättömiä.
”Meillä ei ole varaa tuhlata
arvokasta suoluontoa turvetuotantoon, koska se ei ole pitkällä aikavälillä
järkevää eikä kannattavaa mittavien ilmastopäästöjensä takia”, Niinistö kertoo Lapin Kansan
haastattelussa.
Turveteollisuusliiton toimitusjohtajan Jaakko Silpola on
Niinistön linjasta lähes kauhuissaan. MT
Jukka Finni
Suomi ajaa turvemaan raivauskieltoa EU:ssa
2012-10-30 20:26:39TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 12.10.2012
Suomi ajaa turvemaan raivauskieltoa EU:ssa
EU-komission cap-esitys kieltäisi turvemaiden raivauksen vuodesta 2014
alkaen. Pellonraivausta halutaan hillitä, koska se
lisää maaperän
hiilidioksidipäästöjä.
BRYSSEL (MT)
Suomi tukee EU-komission esitystä turvemaiden raivauskiellosta.
EU-komission cap-esityksen täydentäviin ehtoihin sisältyy kohta, jossa
kielletään hiilirikkaiden turvemaiden ensimmäinen kyntö.
Käytännössä ensimmäisen kynnön kielto estäisi uusien turvepitoisten
maiden raivaamisen pelloksi.
Säännön rikkominen johtaisi tukien
menetykseen myös muiden kuin raiviopeltojen osalta. Itse raiviopelloille ei
tälläkään hetkellä makseta tukia.
Suomi kannattaa vaatimusta, koska se
hillitsisi hiilirikkaiden alueiden raivausta pelloiksi, ja vähentäisi niistä
syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
”Periaatteessa hallitus suhtautuu
siihen myötäsukaisesti, mutta komission esityksessä on joitakin teknisiä
ongelmia joista olemme maatalouskomissaarin kanssa puhuneet”, valtiosihteeri
Risto Artjoki (kok.) maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Marttilan mielestä Suomi
kerjää
vaikeuksia
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä Suomi kerjää
turvemaakysymyksessä lisää murheita itselleen.
”Jos halutaan
itseruoskintaa, niin otetaan vaan, mutta mitään järkeä siinä ei
ole.”
Marttilan mukaan kyntökiellon ongelmana on, että kukaan ei tiedä
miten turvemaat määritellään. Lisäksi EU:ssa on parasta aikaa meneillään myös
maankäytön hiilipäästöjen laskentaa koskevan LULUCF-direktiivin
valmistelu.
”Tässä mennään nyt asioiden edelle ilman kunnollista tietoa.
Näyttää siltä, että kyntökielto halutaan koplata yhteen muun kansallisen
turvepolitiikan kanssa.”
Alunperin komissio oli esittämässä nykyistenkin turvemaiden
kyntökieltoa, mutta
valmistelun loppuvaiheessa esitys muutettiin koskemaan vain ensimmäistä kyntöä,
eli käytännössä uuden pellon raivausta.
Periaatteessa ehdotus kieltäisi turvemaiden
raivauksen jo tästä
vuodesta lukien, mutta juristien mukaan vielä valmisteluvaiheessa oleva
lainsäädäntö ei voi vaikuttaa takautuvasti. Käytännössä raivauskielto tulisi
voimaan cap-uudistuksen mukana vuoden 2014 alusta.
Raivaus
tärkeää
kotieläintiloille
Turvepeltojen pinta-ala on MTT:n tietojen mukaan lisääntynyt
viimeisten kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 40 000 hehtaarilla. Uutta peltoa
raivataan etenkin Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa, jossa suuri osa
raivattavasta maasta on turvepitoista.
MTT arvioi, että
pellonraivaustarve on vuoteen 2020 mennessä 40 000–80 000 hehtaaria.
Uutta peltoa raivaavat varsinkin suuret kotieläintilat, joiden kannalta raivaus
on edullinen tapa lisätä
lannanlevitysalaa.
Tähän mennessä turvemaiden raivaus on MTT:n mukaan lisännyt
maaperän hiilidioksidipäästöjä 0,8 miljoonalla tonnilla. Jos tahti jatkuu,
päästöt voivat vuosikymmenen loppuun mennessä kasvaa vielä noin miljoonalla
tonnilla.
Marttilan mielestä peltojen raivaus on ilmastopolitiikan
näkökulmasta kuitenkin marginaalikysymys.
”Jokainen raivattu hehtaari
tulee tarpeeseen. Tilusrakenteen eheytyminen vähentää turhaa lannanajoa ja sitä
kautta myös päästöjä”, MTK:n puheenjohtaja muistuttaa.
Suomalaismepit ja
hallitus eri linjoilla
EU:n maatalousuudistuksen valmistelu jatkuu edelleen sekä
EU-parlamentissa että jäsenmaiden maatalousministerien kesken.
Euroopan
parlamentissa täydentäviä ehtoja koskevan asetuksen valmistelusta vastaava
italialaismeppi Giovanni La Via sanoo MT:lle, että suomalaistuottajien huoli
turvemaakysymyksessä on kuultu, ja se pyritään ottamaan parlamentin
neuvotteluissa huomioon. Omassa raportissaan La Via ei kuitenkaan ehdottanut
muutosta komission esitykseen.
Maatalousvaliokunnan varajäsen Petri
Sarvamaa (kok.) kertoo tähdentäneensä ongelmaa La Vialle. Kyntökieltopykälän
poistamista ovat ehdottaneet Sarvamaan lisäksi kaikki keskustan mepit ja RKP:n
Nils Torvalds.
”Merkittävää on, että kyntökiellon poistamista
kannattavat myös esimerkiksi EPP-ryhmän maatalouskoordinaattori Albert Dess ja
vaikutusvaltainen ranskalaismeppi Michel Dantin”, Sarvamaa
muistuttaa.
Suomen hallituksen kanssa suomalaismeppi on eri
linjoilla
”Onhan tässä selvä ristiriita. Minun mielestäni turvemaiden kyntökielto ei ole Suomen
edun mukaista. Hallituksessa ajatellaan eri tavalla.”
Lopullista päätöstä
cap-uudistuksen sisällöstä odotetaan vuoden loppuun
mennessä.
NIKLAS HOLMBERG
Jukka Finni
Turpeen tuotantomäärä on säilytettävä
2012-10-30 20:05:00 |
|
Jukka Finni
Turvepula iskee huoltovarmuuteen
2012-10-29 22:26:23TÄMÄ TEKSTI KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 19.10.2012
Turvepula iskee
huoltovarmuuteen
Huonot turpeennostokelit ovat vaarantaneet huoltovarmuuden.
Viime kesänä turvetta saatiin talteen selvästi vähimmäistarvetta
vähemmän.
Turve on tärkeä polttoaine monissa kunnallisissa
energialaitoksissa sekä teollisuudessa yhdessä puun kanssa. Sen helppo
varastoitavuus tekee siitä huoltovarmuuden kannalta tärkeän kotimaisen
polttoaineen.
”Viime kesänä turvetta pystyttiin runsaiden sateiden vuoksi
tuottamaan noin 13 miljoonaa kuutiometriä, mikä kattaa vain kaksi kolmasosaa
Suomen energiaturpeen vuotuisesta minimikäyttötarpeesta”, kertoo toimitusjohtaja
Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Turve on kantojen ohella ainoa
kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu
hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta.
Turvetta ei
ole varastoissa tulevaa talvea varten riittävästi, sillä edellisenäkään kesänä
energiaturvetta ei ole saatu nostettua tarvittavaa määrää.
Odotettavissa
on, että vanhat turvevarastot poltetaan loppuun talven aikana. Tilanne kärjistyy
entisestään seuraavana talvena, ellei ensi kesänä ylitetä
tuotantotavoitteita.
Turpeen riittävyysongelman ratkaisuksi olisi
tarjolla turvetuotantoalan lisäys ja luvitusprosessin
nopeuttaminen.
”Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta erityisen
tärkeä polttoaine, joten sen saatavuus tulee varmentaa entistä paremmin”, toteaa
kotimaisten polttoaineiden jaoston puheenjohtaja Antti-Jussi
Halminen.
Halmisen mukaan turpeen saanti voidaan turvata myös huonoina
vuosina, jos tuotantoala on riittävä.
Uutta energiaturvetuotantoalaa
tarvitaan Halmisen mukaan vähintään 4000 hehtaaria vuosittain, jotta
huoltovarmuuden kannalta tavoiteltava energiaturpeen tuotantotaso pystyttäisiin
turvaamaan.
Hidas luvitus ja tiukkeneva ympäristölainsäädäntö aiheuttavat
hallitsematonta polttoainepulaa, mikä johtaa lisääntyvään fossiilisten
tuontipolttoaineiden käyttöön.
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/kokonaisturvallisuus/Suomeksi/8/8.7/
MT
Jukka Finni
TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 9.11.2012
2012-10-29 22:20:18MTK kannustaa
luopumaan kivihiilestä
MTK:n energiavaliokunta kannattaa kivihiilen poltosta
luopumista. Työ- ja elinkeinoministeriön puhtaan energian ohjelman (peo) mukaan
kivihiilen käyttö loppuu Suomessa vuoteen 2025 mennessä.
MTK:n
energiavaliokunta pitää ministeriön tavoitetta haasteellisena, mutta
kannatettavana.
Valiokunta kannustaa hallitusta muuttamaan vuoden 2020
ilmasto- ja energiapoliittista ohjelmaa niin, että käyttöön otetaan nykyistä
aktiivisempia kannustinjärjestelmiä.
Suomalaisen puun käyttötavoitetta
tulee lisätä 13,5 miljoonasta kuutiosta 25 miljoonaan. Puuta pitää jalostaa
huomattavasti nykyistä enemmän sähköksi, lämmöksi ja liikenteen
biopolttoaineiksi.
Tulevana talvena turpeesta on pulaa. Hiilen poltto
lisääntyy.
MTK:n energiavaliokunta vaatii piensähkön parempaa pääsyä
markkinoille. Syöttötariffeja ja niiden hallintoa pitää muuttaa
pientuottajaystävällisemmäksi. Käyttöön on otettava toimiva
nettomittausjärjestelmä, joka kannustaa maatila- ja kiinteistökohtaiseen
sähköntuotantoon.
Kivihiileen hupeni
0,6 miljardia
euroa
Viime vuonna Suomi osti kivihiiltä 0,66 miljardin euron
edestä. Ylivoimaisesti eniten maksettiin tuontiöljystä, 5,36 miljardia
euroa.
Maakaasua Suomi osti yli miljardilla, sähköä 0,59 miljardilla ja
ydinpolttoainetta 0,1 miljardilla eurolla.
Tuontienergiaan meni rahaa
7,77 miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.)
esitteli puhtaan energian ohjelman kesällä. Viime vuoden vaihtotaseemme olisi
ollut tasapainossa, jos vajaa viidennes tuontienergiasta olisi korvattu
kotimaisella.
Häkämiehen mukaan energiapolitiikka ei yksin ratkaise
vaihtotasevajetta, mutta ilman sitä on vaikea saada tasetta
oikenemaan.
Tuontienergia kallistuu jatkossakin vientituotteitamme
nopeammin.
Puhtaan energian ohjelmaan on MTK:n mielestä hyvät perustelut.
Kotimaisen energian käytön lisäämisellä saadaan vauhtia talouteen, lisätään
työpaikkoja sekä saavutetaan kiristyvät päästötavoitteet.
Kotimaisella
energialla saataisiin tuontienergialasku kolmanneksen pienemmäksi. Pysyviä
työpaikkoja syntyisi eri puolille Suomea yli 130 000 henkilötyövuoden
verran.
Jukka Finni
YM AJAA TIUKENNUSTA YMPÄRISTÖLUPIEN SAANTIIN
2012-10-29 22:12:43
TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 26.09.2012
YM ajaa tiukennusta
ympäristölupien saantiin
Ympäristöministeriö
valmistelee lakimuutosta
turve-
tuotannon jarruttamiseksi. Samalla
ympäristöluvan
haku voi
hankaloitua muillakin elin-
keinonharjoittajilla.
Ympäristöministeriö (YM) kaavailee turvetuotannolle
rajoittimia, jotka uhkaavat rajoittaa myös muuta elinkeinotoimintaa maaseudulla.
Kyse on ympäristönsuojelulain uudistuksesta, jonka mukaan ympäristölupa voidaan
hylätä, jos alueella sijaitsee niin sanottuja erityisiä
luonnonarvoja.
Uudistuksella pyritään jarruttamaan erityisesti
turvetuotannon luvitusta. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) on useissa
haastatteluissa kertonut haluavansa lakkauttaa turvetuotannon
Suomesta.
”Samalla, kun yritetään ratkaista turvetuotannon ongelmia,
luodaan uusia ongelmia kaikelle muulle ympäristöluvanvaraiselle toiminnalle”,
lakimies Minna Ojanperä MTK:sta kertoo. Hän itse istuu lakimuutosta
valmistelevassa työryhmässä.
Tulkinnanvarainen
ja laaja käsite
MTK ihmettelee valtavaa kiirettä, jolla uudistusta ajetaan.
Ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mielestä vaikutuksiltaan laajan lakimuutoksen
valmisteluun pitää saada lisää aikaa.
”Luonnonarvokäsitteestä on tulossa
aivan liian laaja ja tulkinnanvarainen.”
Moni valmistelua seurannut
ihmettelee, miksi luonnonarvokäsite halutaan ylipäätään ympäristönsuojelulakiin.
Kyseinen laki keskittyy estämään ympäristön pilaantumisen tuotantoalueiden
ulkopuolella. Nyt luonnonarvoja aletaan lupaprosessin yhteydessä etsiä
tuotantoon haettavilta alueilta.
Ympäristölupa voi jäädä saamatta
kirjavin perustein. Lupa voidaan torpata esimerkiksi, jos alueella sijaitsee
valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä luonnonarvo, maisema-arvo tai
virkistyskäytöllinen arvo.
”Yleisesti arvokas”
suojelualue
Eliölajeja suojelee luonnonsuojelulaki, joten uhanalaiset
kasvit ja perhoset eivät kuulu tämän lain piiriin. Jatkossa esimerkiksi
turpeennosto voidaan kieltää suolla, joka on lupaviranomaisen mielestä
”yleisesti arvokas”. On tulkinnanvaraista, mitä sillä tarkoitetaan.
On
pelkona, että lupia myöntäville aluehallintoviranomaisille tulee
tulkintavaikeuksia, kun taas luvan hakijat kärsivät oikeusturvan puutteesta.
Myös korvauskysymykset pitäisi saada mukaan lakiin.
Korvauksista ja
sisällöstä ei tietoa
YM:n lainsäädäntöjohtajan Riitta Rönnin mielestä esitystä ei
ole valmisteltu kiireellä. Työryhmä ehtii kokoustaa yhteensä 15 kertaa. Ryhmässä
on mukana niin elinkeinoelämän kuin luontojärjestöjenkin edustajia. Tehtävänä on
selvittää, kuinka luonnonarvot huomioidaan entistä paremmin
ympäristölupamenettelyssä.
Rönn on vaitonainen luonnonarvokäsitteen
sisällöstä.
”Lopullista ehdotusta ei ole vielä olemassa, joten on liian
aikaista ottaa kantaa, mitä kaikkea luonnonarvokäsitteeseen sisältyy. Tänään
keskiviikkona ja ensi viikolla vielä kokoustetaan, jonka jälkeen ehdotuksen
pitäisi olla valmis.
Rönn ei ota myöskään kantaa mahdollisiin
korvauskäytäntöihin.
Luonnonarvojen huomioimista koskeva ehdotus
yhdistetään koko ympäristönsuojelulakia koskevaan hallituksen
esitykseen.
Sen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle marraskuun
alkupuolella ja edetä eduskuntaan ensi keväänä.
Rönnin mukaan
ympäristönsuojelulain uudistus valmistellaan EU:n teollisuuspäästödirektiivin
vaatimassa aikataulussa.
KATJA KOLJONEN
>>
Lupa voidaan torpata, jos alueella
sijaitsee
valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä luonnonarvo, maisema-arvo tai
virkistyskäytöllinen arvo”.
Jukka Finni
Kallis tuontienergia
2012-10-29 21:56:33
TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA PERJANTAI 30. SYYSKUUTA 2011
Kallis tuontienergia
Kevyen polttoöljyn hinta on noussut vuodessa neljänneksen
rikkoen euron rajan liki kymmenellä sentillä. Kallis löpö on jo kiusannut viljan kuivaajia, mutta talven tullen se tulee tutuksi monelle omakotiasujallekin.
Taantuma ei ole sanottavasti vaikuttanut raakaöljyn
hintaan. Ja tuskin vaikuttaakaan, sillä öljyn kulutus näyttää pysyvän maailmalla
vähintään ennallaan (MT 28.9.).
Toinen huono uutinen on kesän
turvetuotannon jääminen huomattavasti alle tavoitteen. Se tarkoittaa, että
tulevana talvena monessa voimalassa poltetaan turpeen sijasta
kivihiiltä.
Öljy ja kivihiili ovat tuontitavaraa. Niiden lisäksi
tarvitaan tuontiydinsähköä Venäjältä. Suomen energiatase ei ole
kehuttava.
Fossiilista tuontienergiaa pitäisi pystyä korvaamaan
uusiutuvalla kotimaisella. Tämä olisi taantumaan painuvalle kansantaloudelle
suuri helpotus – se toisi töitä ja pitäisi rahat kotimaassa.
Energiapuu
seisoo metsässä odottamassa komission päätöstä pienpuun kansallisesta
energiatuesta. Komissioon paperin kiikuttivat – aivan aiheetta –
valtiovarainministeriön tiitterät virkamiehet.
Maailman talouden
hidastuminen on jo leikannut suomalaisten sahojen tuotantoa. Tämä vaikuttaa
suoraan puuenergian määrään. Koneketjut seisovat, puunkorjaajat ovat kortistossa
ja raha palaa tuontienergiaan.
Edellinen hallitus ja eduskunta päättivät
mittavasta energiapaketista, johon sisältyi ydin-, tuuli- ja metsäenergiaa.
Uuden hallituksen budjettiesityksessä metsäenergia ei juuri näy – vihreiden
ajamaan tuulivoimaan rahaa sentään riittää.
Kotimainen metsä- ja
suoenergia, vesivoima sekä tuuli- ja aurinkosähkö sopisivat ilmastotavoitteiden
lisäksi myös kansantalouden tavoitteisiin. Niiden puuttuessa kivihiili pölisee
Helsingin taivaalla vielä vuosikaudet.
Jukka Finni