Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Ota yhteyttä adressin tekijään

KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 21.11.2012

2012-11-21 21:07:27

Turvemaiden raivauskielto
estäisi tilojen
laajentamisen


Viljelijät vastustavat EU-komission
suunnitelmaa
kieltää turvemaiden raivaus pelloiksi. Kielto estäisi
kotieläintilojen
kehittämisen suuressa osassa Suomea.


EU-komissio ajaa turvemaiden raivauskieltoa leikatakseen
maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Viljelijöiden järkytykseksi Suomi tukee
esitystä, jonka on määrä astua voimaan jo vuonna 2014.

Toiminnanjohtaja
Juha Lappalainen MTK-Keski-Suomen tuottajaliitosta ihmettelee hallituksen
innokkuutta heikentää kotieläintilojen toimintaedellytyksiä Lapissa, Kainuussa
ja Pohjanmaalla.

Komission papereissa puhutaan ensimmäisen kynnön
kiellosta, mutta Suomi ajaa kieltoa myös muun muassa jyrsinnälle.

Investointi
menee hukkaan

Maitotilan isäntä Juha Kortesalmi Ranualta arvioi, että
esitys pysäyttäisi karjatilojen kehittämisen Pohjois-Suomessa. Hän ja kolme
muuta viljelijää marssivat eilen eduskunnan ympäristövaliokunnan eteen kertomaan
huolensa.

Kortesalmi valaisi valiokuntaa omasta tilanteestaan. Hän ehti
investoida navetan laajennukseen ennen kuin sai kuulla uhkaavasta
raivauskiellosta.

Toteutuessaan kielto estää tilan kehittämisen ja
heikentää eläinten hyvinvointia.

”Navettaa on jo laajennettu, mutta
ympäristölupaa ei heru aiotulle lehmämäärälle, jos lannanlevitysalaa ei saada
lisää.”

Lähimmät mahdolliset vuokrapellot sijaitsisivat 30 kilometrin
päässä. Jos tilan omia turvemaita ei voida hyödyntää, rahat uppoavat
kuljetuskustannuksiin ja nouseviin pellonvuokriin.

Kortesalmi ihmettelee,
eikö perustuslaki kiellä turvemailla toimivien viljelijöiden
sorsimista.

Iskee myös luomu-
maidon tuotantoon

Myös Juho Rusanen Sotkamosta ja Tauno Paakkari Siikajoelta
menettäisivät mahdollisuutensa laajentaa maitotilojensa
tuotantoa.

”Haluaisin ostaa pelloksi kelpaavaa maapohjaa. Valtaosa maista
on kuitenkin turvemaata”, Paakkari selventää.

Viljelijä Niclas Sjöskog
Pedersörestä huomauttaa, että kyntökielto rajoittaisi myös luomumaidon
tuotantoa. Hän itse haluaisi raivata vielä 10 hehtaaria pelloksi. Jos se ei
onnistu, tuotannon kasvattaminen estyy.

Koskee jo 2012
raivattuja peltoja

Lappalaisen mukaan raivauskielto iskee pahiten
toimintaansa kehittäviin tiloihin. On saatettu rakentaa navettaa ja ostaa
turvemaita, kun ykskaks pamahtaakin voimaan kielto käyttää
niitä.

Raivauskielto koskisi takautuvasti 2011 jälkeen käyttöönotettuja
maita, eli tässä vaiheessa ei kannata enää rynnätä
raivauspuuhiin.

Lappalaisen mukaan ehto tulisi kaikille pinta-alatuille
ja EU:n eläinpalkkioille. Vain kansalliset kotieläintuet jäävät esityksen
ulkopuolelle. Sanktiot koskevat tilan koko peltoalaa eivätkä sitä peltoalaa,
jolla täydentävää ehtoa rikotaan.

Sanktiot voivat nousta rajuiksi, jos
koko tilan tukimäärää leikataan vuonna 2014.

Kärpäsenkakka
suuressa meressä

Turvemaiden raivauskielto koskee EU:ssa lähinnä Suomea ja
vähemmässä määrin Ruotsia. Lappalaisen arvion mukaan turvemaita raivattaisiin
Suomessa pelloiksi joitakin kymmeniä tuhansia hehtaareja seuraavien kymmenen
vuoden aikana.

EU:n maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä niiden osuus
on ehkä prosentin sadasosia.

”Ilmastonmuutoksen kannalta oleellisempaa
olisi edistää maatalousperäisen biokaasun tuotantoa”, Kortesalmi
pohtii.

KATJA KOLJONEN


Jukka Finni

KOPOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 16.11.2012

2012-11-16 09:12:01


Kivihiilen käyttö kasvaa

turve- ja puupulan
vuoksi

Mikäli poukkoilu tukien kanssa jatkuu eikä ympäristölupien
määrää soille saada lisättyä, investoinnit kotimaisiin energialaitoksiin
vähentyvät ja siirrytään tuontienergiaan, Bioenergiayhdistyksen puheenjohtaja
Esa Lindholm sanoo.

Turvepula ja puusähkön kallistuminen johtaa siihen,
että kivihiilen käyttö kasvaa vääjäämättä lähitalvina, todettiin
Bioenergiapäivillä Helsingissä keskiviikkona ja torstaina.



Tuki puulle 13 euroa,
tuulelle yli 100
euroa

Puulla tuotetun sähkön tuki alenee ensi vuodenvaihteessa
18 eurosta megawattitunnilta (MWh) 13 euroon samalla kuin turvesähkön vero
nousee.

Tuki on varsin mitätön verrattuna tuulisähkön saamaan yli sadan
euron tukeen megawattitunnilta, puusähkön tuottajat huomauttavat.

Puutuki
alenee, koska turpeen vero nousee 1,9 eurosta megawattitunnilta 5,9 euroon. Jos
puusähkön tukea ei alennettaisi, sen kilpailukyky turpeeseen verrattuna kasvaisi
liikaa.

Myös pienpuun kemeratuki on pienentymässä, kun kemera vaihtuu
pienpuun energiatukeen (petu). Haketustuki loppuu joka tapauksessa
vuodenvaihteessa.


Tuontienergian
kilpailukyky kasvaa

Molempien kotimaisten, sekä puun että turpeen kilpailukyky
heikkenee kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan verrattuna.

Ensi keväänä
palaakin kivihiili useissa suurissa kaupungeissa turpeen ja puun sijasta.
Samalla kaukolämmön hinta nousee, johtaja Jari Kostama Energiateollisuudesta
arvioi.

Kaukolämpölaitoksille suurin ongelma on polttoturpeen
vähyys.

Nostotavoite oli Suomessa 23 terawattituntia eli lähes yhtä monta
miljoonaa kuutiota ja ylös saatiin vain runsas 10 sateisen kesän ja vanhojen
matalien soiden vuoksi.

Esimerkiksi Pietarsaaressa toimiva Alholmens
Kraft -voimalaitos polttaa ensi talvena polttoaineita järjestyksessä turve,
kivihiili ja puu. Kun turvetta ei saa, kivihiilen käyttö kasvaa.

Kostama
arvioi, että suuret Keski- ja Pohjois-Suomen kaupungit, esimerkiksi Oulu ja
Kuopio, joutuvat käyttämään runsaasti kivihiiltä turvepulan
vuoksi.

Kattilat eivät kestä pelkän puun käyttöä eikä sitä ole saatavissa
riittävästi.


Kaukolämmön
hinta nousee

Kivihiili on myös turvetta kalliimpaa, mikä nostaa
kaukolämmön hintaa.

Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen
epäili, että kotimaisen energian huvetessa ja kaukolämmön hinnan noustessa
kuluttajien kiinnostus maalämpöön kasvaa, mikä alkaa rapauttaa koko
kaukolämpöjärjestelmää.

Bioenergiapäivillä useissa puheissa parhaaksi
ratkaisuksi turvepulaan todettiin uudet turvekentät. Niille ei kuitenkaan
myönnetä tarpeeksi ympäristölupia, kenttiä saadaan avattua pitkälti alle puolet
tarpeesta.

Puhujien mielestä vesiensuojelu osataan rakentaa uusilla
tuotantosoilla niin hyvin, ettei sen pitäisi olla todellinen
ongelma.

Uusilta soilla pystytään tuottamaan turvetta
sadekesinäkin.

Kuopion Energian toimitusjohtajana toimivan Esa Lindholmin
mukaan energiapuun tukia muutellaan jatkuvasti. ”Investointeja ei pystytä
tekemään jatkuvasti muuttuvien tietojen varassa. Toiminta pitäisi saada
pitkäjänteiseksi”, Lindholm vaati.

JOUKO KYYTSÖNEN

Puuenergiatukien vähentyminen ja
uusien
turvesoiden lupien niukkuudesta
johtuva turvepula ovat
bioenergia-alan
päivänpolttavat ongelmat. Niiden
seurauksena
tuontienergian käyttö kasvaa.

Kuvat

Kivihiilikasat hupenevat
ensi talvena, kun suurissa voimalaitoksissa aletaan käyttää turpeen sijasta
tuontienergiaa. Stina Haaso

Uusille turvesoille ei heru
riittävästi ympäristölupia, vaikka vesiensuojelu pystytään Bioenergiayhdistyksen
mielestä hoitamaan. Uudet turvesuot ovat jo aiemmin ojitettuja metsänkasvatusta
varten. Kimmo
Haimi

Jukka Finni

TÄMÄ TEKSTI KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 15.11.2012

2012-11-15 12:48:07

Turvepula ja puuenergiatukien vähentyminen ovat
Bioenergiayhdistyksen päivänpolttavat ongelmat, puheenjohtaja Esa Lindholm
kertoi Bioenergiapäivillä Helsingissä keskiviikkona


Turvetta saatiin viime kesänä ylös alle puolet tarpeesta. Koska turpeen
verotus on nousussa, kivihiiltä käytetään ensi ja seuraavana talvena isojen
energialaitosten kattiloissa.

Kaikkein pahin on pula kuiviketurpeesta, mutta myös polttoturpeesta.

Turvepulaan on Lindholmin mukaan tärkein ratkaisu turvetuotantoalueiden
lisäys. Turvekentille ei myönnetä tarpeeksi ympäristölupia.

Turvetuottajien ja myös käyttäjien mukaan vesiensuojelu saadaan nykyisin niin
hyvään kuntoon, ettei sen pitäisi olla ongelma.

Uusia soita saadaan käyttöön alle puolet tarpeesta ja uusilta soilta
pystytään tuotettua turvetta säätiloiltaan huonoinakin kesinä.

Pienpuun energiatuki viivästynyt

Pienpuun energiatuki on sekä viivästynyt että sen määrä pienenee. Toisaalta
turveveroa nostetaan 1,9 eurosta megawattitunnilta 5,9 euroon ja puulla
tuotettua sähkön muuttuvaa tukea pienennetään.

Lindholmin mukaan tukia muutellaan jatkuvasti. ”Investoinnit ovat vaarassa,
kuten tänäänkin on monissa puheenvuoroissa jo kuultu. Tuet on ehdottomasti
saatava pitkäjänteisiksi ja riittäviksi.”

Kuopion Energian toimitusjohtajana toimiva Lindholm toteaa, ettei
energiapuulla turvetta pysty korvaamaan riittävästi ja sateet vaikeuttavat myös
sen korjuuta. Sen vuoksi kivihiilen käyttö uhkaa lisääntyä.


Jouko Kyytsönen


Jukka Finni

TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU KAUPPALEHDESTÄ TIISTAI 3 HEINÄKUUTA 2012

2012-11-08 18:07:53

Uusi tutkimustieto puoltaa turpeen lisäkäyttöä.

Energiantuonnin korvaaminen turpeella toisi työtä ja vuosittain miljardisäästöt.

Suomen energiakeskustelussa kannattaisi ehdottamasti ottaa turve uudelleen käsittelyyn. Käsittelyä puoltaisivat sekä taloudelliset että ympäristönäkökohdat. Tätä mieltä on turpeen käyttöä selvittänyt DI, ekonomi Antti Kivimaa.

Kivimaa toimii puuteollisuuden senior advisorina VTT:llä, mutta selvitys on tehty yksityishenkilönä. Kivimaa on toiminut myös monissa mekaanisen metsäteollisuuden ja viestintäalan johtotehtävissä.

Selvityksen mukaan turpeen valjastaminen voimalliseksi osaksi Suomen energia tuotantoa, toisi kansantaloudelle noin viiden miljardin euron nettohyödyn vuotta kohti. Kansantaloudellisesti se voisi paikata Kivimaan mukaan huomattavasti Suomen talouden alijäämäisyyttä ja tuoda lisätyötä Suomeen.

Kivimaan mukaan turpeen energia tuotanto voitaisiin kuusinkertaistaa nykyisestä ja tehokas turveklusteri voisi toimia 25-30 vuotta, eli hieman kauemmin kuin Nokia-klusteri takoi Suomelle hyvinvointia. Siinä ajassa uudet energiamuodot ehtisivät kehittyä kilpailu kykyiseksi ja energia palettia voitaisiin ratkoa toisin. "Tämä olisi mahdollista, jos parhaiten hyödönnyttevä 5-6 prosenttia suopinta-alasta käyttöön. Energia suot

olisivat jo valmiikksi ei neitseellisiä soita."

TURPEEN käytön uudelleen harkintaa puoltaa kaksi uutta tutkimustulosta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Metlan viimme syksynä julkaisemien tutkimustietojen mukaan turvetuotannon päästöt jäävät kolmannesta alemmas kuin kivihiilen päästöt, jos turve on peräisin runsaspäästöisiltä soilta. Aiemmin turpeen ja kivihiilen päästöt ajateltiin samantasoisia. Saman tutkimuksen mukaan soista iso osa on sellaisia, jotka vapauttaa ilmaan metaania ja hiilidioksidia paljon aiemmin tiedettyä enemmän. Näiden metaani soiden hyväksikäyttö ja istutus metsäksi vähentäisi päästöjä.

Myös vesiensuojelussa on opittu paljon. Ala itse tärväsi mainettaan, kun vesiasioihin ei tarpeeksi kiinnitetty huomioita. "Turve-energian käytön pitäisi perustua sertifioituihin soihin. Silloin turpeen käyttö olisi kestävällä pohjalla. Samaan tapaan kuin metsätkin on sertifioitu", Kivimaa sanoo.

SELVITYKSEN mukaan turpeesta kannattaisi tehdä uusillä menetelmillä bioöljyä tai biohiiltä, jotka voitaisiin käyttää joko sellaisenaan hiilen ja öljyn korvikkeena polttoaineena, tai bio öljy jalostettaisiin edelleen biodieseliksi. "Tekniikka jalostamiseen ovat käytänössä olemassa, kun Fortumin ja Metson niin sonottuna nopeaa pyrolyysiä hyödyntävä laitos käynnistyy 2013 syksyllä."

Jalostamalla turvetta bioöljyksi voitaisiin Kivimaan mukaan vastavasti vähentää vähitellen merkittävästi raakaöljyn ja kivihiilen tuontia Suomeen Tämä parantaisi Suomen energiaomavaraisuutta.

Esimerkiksi viimme vuonna energiatuonnin nettokustannukset olivat noin yhdeksän miljardia euroa. Se kutistaisi kauppataseen alijäämää, kun rahaa jäisi enemmän pyörimään Suomen rajojen sisäpuolelle. Samalla turvetuotanto työllistäisi ihmisiä haja-asutusalueilla.

TYÖ- ja elinkeinominesteriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä ei tyrmää Kivimaan näkemyksiä.

"Teknisesti Kivimaan voi olla hyvinkin oikeassa. Poliittisesti se vaatisi hallitusohjelmaan muutosta", Härmälä sanoo.

"Kaikki tietävät, että turpeen energiapotentiaali on suurempi kuin nykyinen käyttö", hän tyytyy toteamaan

Poliittisesti turvekeskustelun avaaminen on vaikeaa ja keskustelu turpeen ympärillä kiihkeää vuosikaudet.

Suomi päätti 2000-luvun puolivälissä oma-aloitteisesti luokitella turpeen ei-uusiutuvaksi raaka-aineeksi. Hallituksen välinen ilmastopaneeli IPCC on määritellyt turpeen fossiilisten ja uusiutuvien energia muotojen väliin. Esimerkiksi Ruotsissa turvelinja on toinen, ja niin sanottua vihreää turvetta käytetään Suomea enemmän energia tuotannossa. Turpeella ei ole Ruotsissa myöskään hiilidioksidiveroa kuten Suomessa.

Turvepaketin avaaminen merkitsisi kiivasta poliittista väittelyä, sillä nykyisen hallitus ohjelman mukaan Suomi on sitoutunut määrätietoisesti vähentämään turpeen käyttöä. "Kyse on niin isoista rahoista, että keskustelu pitää käynnistää uudelleen", Kivimaa sanoo.

Jukka Finni

KOPIOITUA TEKSTIÄ PERJANTAI 30.9.2011 MAASEUDUN TULEVAISUUS

2012-11-08 17:55:57
KOPIOITUA TEKSTIÄ PERJANTAI 30 SYYSKUUTA 2011 MAASEUDUN TULEVAISUUS

Huomaa tämä on lehti vuonna 2011

Suomen turvepula lisää kivihiilen ja sähkön tuontia

Turpeen tuotanto jäi yli neljänneksen tavoitteesta, Jonka takia ensi talvena lisätään puun lisäksi tuontihiilen ja -sähkön käyttöä. Ulkomaille valuu kymmeniä miljoonia euroja.

Viimme kesänä saatiin nostettua energia turvetta 21 miljoonaa kuutiota eli liki 19 terawattituntia (TWh). Pitkäaikaisesta nostomääristä jäätiin neljännes.

Turpeesta tulee pulaa varsinkin Etelä-pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa jäätiin puoleen tavoitteeesta.

70 prosentista Suomen turpeesta tuottavan Vapon liiketoiminta johtaja Esa Koivula arvio, että yhtiöltä jäi nostamatta turvetta kuusi miljoonaa kuutiota eli liki 5 TWh:ta. "Varastoista saadaan 3.5 TWh, joten 1.5 TWh jää myymättä ensi vuonna."

"Suurin osa turpeesta pystytään korvaamaan energiapuulla. Mutta osa turpeen käyttäjistä joutuu käyttämään puun lisäksi kivihiiltä ja sähkön lauhde tuotanta turpeella vähenee."

Hakkuut ja kemera varat hiipuvat. Energiapuuta on kohtalaisen paljon varastoissa, mutta uuden tulo markkinoille on tiukalla sekä vähentyvien energia puu varojen sekä hiipuvien hakuiden vuoksi.

Jos puuttuvasta turpeesta saadaan kaksi kolmannesta korvattua puulla, jäisi tuontisähkölle ja hiilelle kolmannes eli yli puoli terawatti tuntia. Sen hinta on pörssisähkön hinnalla (40 euroa/megawattitunti)laskettuna 20 miljoonaa euroa. Turvevarastot käytetään ensi talvena aumanpohjia myöten. Mikäli ensi kesänäkin on huonot säät, seuraavana talvena turvepula voi olla erittäin paha.

Turvelupia pantataan AVI:ssa

Tuottajien mukaan syy ei ole vain huonojen säiden, vaan yhtä tärkeä syy on vanhat tuotantokentät, joiden kuivuminen tuotantokuntoon sateen jälkeen kestää reilusti kauemmin kuin uusien. Vaskiluodon Voimassa kotimaisista polttoaineista vastaava Timo Orava huomauttaa, että turvetuotantolupien makaaminen aluehallintovirastoissa (AVI) alkaa jo heikentää Suomen huolto varmuutta. "Sisä-Suomen virasto panttaa toistasataa kenttälupaa, jotka olisivat välttämättömia sujuvalle turvetuotannolle."

Puu syövyttää kattilat

Oravan mukaan turvetta ei pystytä korvaamaan puulla määräänsä enempää esimerkiksi kattiloiden korroosien vuoksi. "Seinäjoella lisätään tänä vuonna puun osuutta 20 prosenttista 45 prosenttiin ja se on ehdoton enimmäismäärä."Puuta laitoksella käytetään ensi lämmitys kaudella 750 000 hakekuutiota. Seinäjoella joudutaan vähentämään lauhdesähkön tuotantoa noin viidenneksen eli satatuhatta megawattituntia. Oravan mukaan energiapuun huono laatu aiheuttaa jatkuvasti ongelmia laitokselle. "Turvelupien panttaamisella leikitään isoilla asioilla. Realistisia mahdollisuuksia turpeen korvaamiseen ei ole."

Työ- ja elinkeinominesteriön ylijohtaja Esa Härmälä arvioi, että puuttuva turve pystytään korvaamaan pääosin puulla. Tärkeintä sen saannille on puukauppa, jonka hän toivoo pysyvän vauhdikkaana. "Turvelupien saanti on hidasta, mikä johtuu pääosin siitä, että niistä valitetaan herkästi", hän toteaa.

Viimme kesänä turveauman päälle pääsy oli tavallista helpompaa, sillä aumat jäivät neljännestä keskimääräistä pienemiksi sateiden ja tuotantoalueiden puutteen vuoksi.

Jouko Kyytsönen

Jukka Finni

TÄMÄ TEKSTI KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 15.10.2012

2012-11-06 20:33:53

Turvemaan raivauksen pelloksi kieltävä määräys pysäyttää karjatilojen  kehittämisen suuressa osassa Suomea.

EU-komissio ja Suomen hallitus ajaa turvemaiden raivauskieltoa EU: ssa (MT  12.10.) Raivauskielto käytännössä lopettaisi pellon raivaukset suurella osalla  tiloista.

Mitä tämä sitten tarkoittaa tilatasolla? Esimerkkinä kerron hieman oman  tilani tilanteesta. Minulla on lypsykarjatila etelä-Lapissa Ranualla. Peltoa n.  67 ha. Lisäksi jonkin verran rehuntuotanto- ja lannanlevityssopimuksia.  Tilallani tehdään parhaillaan uutta n. 70 lehmän pihattonavettaa. Peltoja on  vuokrattu kohtuullisen matkan päästä aina kun siihen on ollut mahdollisuus.  Tällä hetkellä kauimmaiset lohkot sijaitsevat 14 km:n päässä, mikä tuntuu olevan  pisin järkevä lannanajomatka. Tällä hetkellä pinta-ala riittää hyvänä vuonna  uuden navetan karjan karkearehun tuotantoon mutta omavaraisuuden varmistamiseksi  lisää peltoa tarvittaisiin. Peltoja ei ole vuokrattavissa kuin kymmenien  kilometrien päästä, jos sieltäkään. Turvemaita taas on omistuksessa ja  ostettavissa tilakeskuksen läheisyydestä reilusti tarvittava määrä.

Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on ollut uuden navetan karjamäärän  tuplaaminen muutaman vuoden päästä. Tähän olisi pelto hankittu pää-asiassa  raivaamalla. Kangasmaat on tällä seudulla joko kalliota tai kivikkoa. Yhtään  hehtaaria ei peltoa tehdä muulle kuin turvemaalle. EU:n tukipolitiikka pitää  huolen ettei vanhoja peltoja siirry vuokrattavaksi aktiivitiloille kun “hömppäheinän” viljelyllä saadaan paras kate pellolle. Tämän takia karjatalouden  lopettaneet tilat eivät luovu pelloistaan niin pitkään kuin tukirahat juoksee  tilille. Markkinakelpoista satoa karjattomista maatiloista tuottaa vain  marginaalinen ryhmä.

Turvemaiden raivauskieltoa perustellaan turvepellon hiilidioksidipäästöjen  vuoksi. Jos nyt ajatellaan, että vuokraan esim. 10 ha. peltoa 30 km:n päästä ja  kuljetan sinne 300 tn lantaa vuodessa ja sieltä tilalle 200 tn. säilörehua niin  joku viisas varmasti osaisi laskea paljnko päästöjä tästä syntyisi enemmän kuin,  että pellot olisivat navetan läheisyydessä. Tähän vielä matkat muihin  peltotöihin lisäksi. Tai paljonko tuottaa päästöjä pelkästään tukien takia tehty  näennäisviljely josta ei synny mitään syötävää ihmisille ja eläimille.

Oma lukunsa on myös se, että kuinka paljon raivauksen totaalikielto nostaa  olemassa olevien peltojen vuokra- ja hintatasoa.

Uskon että tässä samassa tilanteessa on lukuisia tiloja Lapissa, Kainuussa  ja Pohjanmaalla. Tilojen kehitys pysäytetään. Eläinten pito kyllä jatkuu ja  toimeentulokin saadaan mutta vain kehittyvät tilat ovat toiminnassa kun mennään  sukupolvi eteenpäin. Kysynkin arvoisilta hallituksen ministereiltä, että tätäkö  te haluatte? Haluatteko lopettaa kehityksen niiltä tiloilta jotka vielä tässäkin  markkinatilanteessa uskovat maataloudella menestymiseen ja pikku hiljaa  näivettää karjatalouden isossa osassa Suomea?

Ja kun on kyseessä kuitenkin määräys mikä vaikuttaa yksittäisillä tiloilla  enemmän kuin mikään direktiivi tähän asti, olisi vähintäänkin kohtuullista saada  siihen kymmenen vuoden siirtymäaika niin saataisiin kaikki käyttökelpoiset suot  raivattua sen aikana.

Ja lopuksi kutsun pellonraivauskieltoon myötämielisesti suhtautuvat  poliitikot ensi keväänä kivenkeräystalkoisiin. Minulla on pieni läntti  kangasmaata kuokittuna lehmien laitumeksi. Saisitte ihan omin käsin tuntea  millaista se on kun raivio on muualla kuin suolla!

Juha  Kortesalmi, Ranua


Jukka Finni

Radio mainos

2012-11-06 11:47:37

Radio mainos on valmis. Mainos alkaa pyörimään 19.11.2012 ja päättyy lauantai aamuun 24.11.2012. Mainos on iltapainotteinen. Kaikki kannustaa kääntämään Radio taajuuren Novalla ja HANAA.

 

Osoite toimii myös www.adressit.com/kotimaisuus

Radio mainoksen sponsoroi JPF PEAT OY www.jpfpeat.com

 

Terveisin Jukka Finni


Jukka Finni

TÄMÄ TEKSTI KOPIOITU GEOLOGI-LEHDESTÄ

2012-11-02 21:01:04


Kimmo Virtanen (Ote Geologi –lehden 63/2011 artikkelista

Turvevarat, turvemaiden
käyttö ja

turpeen energiakäyttö
Suomessa

(energianäkökulma)

 

Esitelmä Suomen Geologisessa Seurassa 10.2.2011, SGS:n
energiateemaan liittyen.

 

Turpeen fossiilisuudesta /uusiutuvuudesta

 

Turvetta voidaan sanoa fossiiliseksi, koska

Suomessa käytettävä turve on iältään keskimäärin

noin 2500–3000 vuotta vanhaa.

Tosin esimerkiksi kivihiili saattaa olla 300

miljoonaa vuotta vanhaa eli 100 000 kertaa

turpeen ikäistä. Turvetta voidaan sanoa fossiiliseksi

polttoaineeksi myös, koska hyödyntämiskelpoiset

turvevarat loppuvat aikanaan eli

nykyisellä käytöllä Suomesta keskimäärin 300

vuoden kuluttua.

Toisaalta turvetta voidaan myös sanoa

uusiutuvaksi, koska turpeen käyttö ja uuden

suobiomassan muodostuminen on Suomessa

suunnilleen tasapainossa (Mäkilä 2011), vaikka

kaikki nykyisin kertyvä biomassa ei tuhansien

vuosien kuluttua muodostukaan turpeeksi.

Uusiutuvuutta tukee se, että suo, jonka turpeet

on käytetty, voidaan soistaa uudelleen

samaan paikkaan kasvamaan turvetta. Näin ei

voi ajatella tehtävän käytetyille kivihiilikerrostumille

tai öljyesiintymille. On todettu, että

Kuva 5. Turvetuotantoalueiden pinta-ala ja laskennalliset

kokonaisturvevarat (Tuusniemi & al. 2010).


88 GEOLOGI 63 (2011)

uutta suosammalbiomassa voi muodostua vanhalle

tuotantoalueelle noin 2,5–4,5 tonnia /

ha vuodessa (Silvan 2010). Suon vedenpintaa

säätämällä on mahdollista nopeuttaa turpeen

kasvua. Uuden suobiomassa kasvunopeus on

moninkertainen vanhan turvekerrostuman

kasvuun verrattuna. Uusi suobiomassa voidaan

mahdollisesti korjata energiaksi mahdollisesti

50–100 vuoden välein, jolloin se olisi uusiutuvaa

energiaa.

Kivihiilikerrostuma ei muutu ilmakehän

vaikutuksesta. Se on fossiilinen kerrostuma.

Sen sijaan turvekerrostuma on koko kerrostuman

osalta jatkuvassa muutostilassa. Turvekerrostuma

kasvaa koko ajan paksuutta ja sitoo

hiiltä, mutta toisaalta kerrostuma myös hajoaa

koko ajan syvemmältä vapauttaen metaania

ilmakehään. Vanhaa turvetta

ei esiinny muualla, kuin maankuoren

vajoama-alueilla ja siellä missä turve on jäänyt

muiden sedimenttien alle.

Turpeen kerrostumisnopeus vaihtelee huomattavasti

ja se on riippuvainen monista eri

tekijöistä. Muun muassa kerrostumisnopeus

on suurempi geologisesti nuorilla soilla kuin

vanhoilla, se on suurempi Etelä-Suomessa kuin

Pohjois-Suomessa, se on suurempi ombtrotrofisilla

soilla kuin minerotrofisilla, se on suurempi

karuilla soilla kuin runsasravinteisilla –

jne. Kerrostumisnopeus vaihtelee paljon myös

eri vuosina, eri vuosikymmeninä, eri vuosisatoina

ja eri geologisina ilmastokausina (Mäkilä

ja Saarnisto 2008).

Suomessa turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöt

olivat vuonna 2008 noin 8,5 milj.

tonnia CO2 (Tilastokeskus 2010). Tämän perusteella

Suomalainen tiedeakatemia on kannanotoissaan

numero 1. (Turpeen energiakäytön

työryhmä 2010) päätynyt arvioon, että

Suomen on luovuttava turvetuotannosta sen

maapallon ilmastoon aiheuttamien ilmastovaikutusten

vuoksi. Tiedeakatemia korostaa kannanottojensa

edustavan kansallista näkökulmaa.

– Norjan öljyn- ja kaasuntuotannon ilmastovaikutus

on noin 450 milj. tonnia CO2,

mutta Norjassa ei ole nähty kansalliseksi näkökulmaksi

esittää maan öljyn- ja kaasuntuotannon

lopettamista ilmastosyillä. Suomessa

turpeella yritetään selvitä kylmistä talvista,

Norjassa öljyllä ja kaasulla tehdään kansainvälistä

bisnestä.

 


Jukka Finni

TÄMÄ TEKSTI KOPIOITU TURVERUUKIN NETTISIVUILTA: AJANKOHTAISTA

2012-11-01 22:47:29

MAAILMAN SOISIN MAA - SILTIKÖ EROON TURVETUOTANNOSTA?

(24.10.2012,
Uutiset)

 

Turvealan perinteinen vuotuinen Turvepäivä Tampereella 22.10.

 

”Eikö maailman soisimmassa maassa kansallisen suostrategian
hyväksymisen jälkeen enää halutakaan turvetuotantoa? Mitä tästä haluttomuudesta
seuraa ja kuka siitä lopulta vastaa?”. Tämä kysymys heijastelee
turvetuottajien ja turpeen käyttäjien ajatuksia tällä hetkellä.

 

Kotimaisuus, huoltovarmuus ja uusiutuvan energian edistäminen edellyttävät
turpeen käyttöä. Suomessa ei ole pitkällä tähtäimellä varaa käyttää turvetta,
kun näkökulmana ovat päästöt ja suoluonnon häviäminen. Mm. näistä hyvin
erilaisista näkemyksistä ja lähtökohdista käytiin Turvepäivän paneelikeskustelu
Miltä näyttäisi Suomen turpeeton tulevaisuus.

 

Näkökannat turpeen puolesta ja vastaan eivät paneelikeskustelussa
lähentyneet. Ne ovatkin niin kaukana toisistaan, että vasta valtiovallan selkeät
linjaukset Suomen energiapolitiikasta ja ympäristöratkaisuista tuovat
vastauksen.

 

Energiateollisuus ry on teettänyt selvityksen Mahdollisen turpeesta luopumisen vaikutuksista Suomen
energian tuotannossa, jonka esittely edelsi paneelikeskustelua. Lisäksi
kuultiin alustuksina dipl.ins. Antti Kivimaata ja Tampereen Vihreiden edustajaa
Emilia Olkasta.

 

Päivän muissa esityksissä käsiteltiin mm. heikon turvetuotantokesän syitä ja seurauksia,
valtioneuvoston hyväksymän Suostrategian käytännön soveltamista sekä Suomen järvien pohjasedimentin muodostumista,
asiaa joka on noussut puheenaiheeksi turvetuotannon kritiikissä.

 

Vuotuisen turvestipendin sai Antti Kivimaa, diplomi-insinööri, ekonomi ja
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen vanhempi neuvonantaja, pitkäaikaisesta
yksityisestä tutkimuksestaan turpeen mahdollisuuksista. Kivimaa tunnetaan
julkisuudessa esityksestään rakentaa suomalainen energiatuotanto omaehtoisesti
kotimaisen turpeen varaan sekä aktiivisista kannanotoistaan turpeen puolesta.

 

Kaikki Turvepäivän esitykset löytyvät täältä.

 

 


Jukka Finni

TÄMÄ TEKSTI ON KOPIOITU TURVERUUKIN NETTI SIVUILTA. TEOLLISUUS: TURPEEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET TURVATTAVA. LEHDISTÖ TIEDOTE.

2012-11-01 21:53:20

Energiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n turveselvitys: Turpeen käyttöedellytykset turvattava

26.09.2012

Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle tiistaina 25.9. luovutettu turveselvitys osoittaa, että Suomessa on hyvät perusteet huolehtia energiaturpeen saatavuudesta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Turpeen käyttö pitää kustannukset kohtuullisina energiantuotannossa ja parantaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. Kotimaisen turpeen käyttö parantaa siten omavaraisuutta, kauppatasetta ja työllisyyttä.

Turvekysymyksissä maltti on valttia

Järjestöjen toimitusjohtajien Juha Naukkarisen ja Timo Jaatisen luovuttaman selvityksen johtopäätöksissä lähdetään siitä, että turvekysymyksissä maltti on valttia. Turpeen käyttöä koskevat päätökset ovat monitahoisia ja kauaskantoisia.

- Turve monipuolistaa Suomen energiavalikoimaa, lisää kilpailua polttoainemarkkinoilla ja pitää näin ollen energian tuotannon kustannukset kohtuullisina.  Turpeen käytön kustannushyödyt tukevat erityisesti tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sekä kaukolämpöä. Muutamat energiayhtiöt ovat huonosta turvetuotantovuodesta johtuvien alhaisten turvevarastojen seurauksena ilmoittaneet tuntuvista kaukolämmön hinnankorotuksista tulevalle talvelle. Syynä on turpeen korvaaminen kalliimmalla kivihiilellä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.

- Valtaosa puuta käyttävistä voimalaitoksista tarvitsee turvetta tukipolttoaineena. Turpeella mahdollistetaan täten metsähakkeen käytön lisääminen. Turpeen käytön jatkamisella varmistetaan osaltaan, että teollisuuden raaka-ainepuuta ei ohjaudu energiakäyttöön. Näin turvataan teollisuuden kohtuuhintaisen raaka-ainepuun saantia. Tämä parantaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ja turvaa vientituloja.  Turpeen käyttö tukee bioenergian lisäämistä menestyvässä metsäteollisuudessa, joka tuottaa noin 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Turpeen käyttö vähentää Suomen riippuvuutta ulkomaisista voimalaitospolttoaineista, mikä parantaa omavaraisuutta ja kauppatasetta. Turpeen käyttö työllistää kotimaassa ja erityisesti sellaisilla alueilla, joilla työllistymismahdollisuuksia muille aloille on varsin niukalti.

Luvitukseen vauhtia ja haittavaikutukset minimiin

Uusien turvesoiden käyttöönottoon liittyvään luvitukseen pitää saada vauhtia, jotta tulevina vuosina vältyttäisiin nykyisenkaltaiselta turvepulalta. Hyvän pohjan tähän antavat viime vuonna laajasti hyväksytty suostrategia ja elokuun lopulla annettu soiden suojelua ja energiakäyttöä koskeva valtioneuvoston päätös.

Turvetuotantoon liittyy muita ympäristövaikutuksia, joista alaa on kritisoitu, ennen kaikkea vesistöihin valuvasta humuksesta. Vesistövaikutukset ovat kuitenkin saatavissa hyväksyttävälle tasolle ja kaikkiin turvetuotannon ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa omin toimin.

Viime vuonna valmistuneessa, usean ministeriön yhteistyönä tehdyssä suo- ja turvemaiden strategiassa pohdittiin perusteellisesti soiden käytön tulevaisuutta. Strategia päätyi siihen, että soiden ja vesistöjen suojelu sekä hyötykäyttö maa- ja metsätaloudessa sekä turvetuotannossa voidaan sovittaa yhteen. Arvokkaat suot päätettiin suojella ja ohjata turvetuotantoa luonnontilaltaan jo muutetuille soille.

Keskeinen ohjauskeino hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on EU:n päästökauppa. Turpeen energiakäytön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat lähes kokonaan tämän järjestelmän piirissä.

 

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry, puh. 050 60772
Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus, ry puh. (09) 132 6600

 


Jukka Finni



Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

  • Jaa adressi Facebook-seinällesi ja ryhmissä, jotka liittyvät adressin aiheeseen.
  • Ota yhteyttä ystäviisi
    1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
    2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
    3. Lähetä viesti käyttämällä sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.