Simpelejärven saastuminen on pysäytettävä

Parikkalan-Rautjärven Sanomissa on käynnistynyt keskustelu Simpelejärvestä, mikä on sinänsä hyvä asia. Valitettavasti avauspuheenvuoro ei kuitenkaan suuntautunut siihen, mitä pitäisi tehdä, vaan aivan muualle. Ja mikä hankalinta, kirjoituksessa näytti olevan tendenssinä a) aliarvioida maatalouden osuutta vesien kuormituksessa, b) vähätellä ihmisten osuutta ja panna kaikki ulkoisten olosuhteiden piikkiin ja c) siirtää keskustelun painopiste nykyisyyden ja tulevaisuuden sijasta menneeseen.
Toivcttavasti keskustelun suunta muuttuu ja ihmiset alkavat ajatella, puhua ja kirjoittaa siitä, mitä konkreettisia toimia Simpelejärven tilan parantamiseksi tarvitaan tässä ja nyt. Tätä voidaan ehkä edesuttaa sillä, että laajennetaan keskustelua nettiin ja ryhdytään ikään kuin kokoamaan ajatuksia jonkinlaisen tilannekuvan ja toimintaohjelman kehittämiseksi. Tällaisesta voisi olla apua myös poliitikoille ja virkamiehille (jos he haluavat tietoa) sekä ranta-asukkaille (jotta he voisivat tehdä jotain itsekin).
Olen kysellyt muutamilta henkilöiltä, mihin heidän mielestään tulisi kiinnittää huomiota. Tässä vaiheessa toistaiseksi vaatimaton lista näyttää noin luettelomaisesti seuraavalta.
Pelloilla olevan fosforin määrää on saatava alennettua. Lannoitusta pitäisi vähentää, lietelannan levittämisajankohtia tulisi tarkistaa ja suojavyöhykkeitä olisi syytä lisätä. Myös viljelytapoja olisi aiheellista kehittää muun muassa jättämällä pellot syksyllä sängelle, etteivät talven vesisateet - ja niitähän tulee ilmastomuutoksen johdosta - kuljettaisi ravinteita vesistöihin. Monet ovat huomauttaneet lisäksi, että lantakasoja säilytetään yhä liian lähellä järveä ja että Sikacon suorittamassa lantojen levityksessä on rutkasti korjaamisen varaa.
Se, että karjataloudessa siirrytään yhä enemmän parsinavetoista pihattoihin, tuo ongelmia. Tietyillä alueilla pihatot saattavat olla paikoissa, josta valumat menevät suoraan järveen laskeviin ojiin. Erityisestä huolta on kannettu siitä, että Lamminkylän farmarit aikoo kaksinkertaistaa karjansa pääluvun. Ellei asiassa suoriteta perusteellista ympäristäarviointia ja ellei vesiensuojelua ratkaista kunnolla, Kukkarolahden ja koko Simpelejärven tila saattaa vaarantua ratkaisevasti.
(Löytyykö muuten tietoa siitä, miten nykyinen tehoviljely ja suurnavetat ovat vaikuttaneet järviern rehevöitymiseen? Oma pelkoni on, että ne kuormittavat vesistöjä jopa enemmän kuin tuhotut pientilat.)
Metsätalouden osalta on huomautettu, että metsänhakkuut pitäisi saada ympäristöystävällisimmiksi, samoin metsäojitus.
Haja-asutusalueille pitäisi saada kosteikkoja ja saostusaltaita, jotta peltoalueilta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää. Samoin viemäröimättömän asutuksen susteemit pitäisi saada nopeasti kuntoon.
Puhdistuslaitokselle ei saisi joutua hulevesiä, koska ne sekoittavat toiminnan. Putkivuodot vedenalaisista siirtoviemäreistä tulisi eliminoida.
(Muuten... Seppo Vuokko esitti minulle keväällä kysymyksen: mihin puhdistuslaitosten lietteet joutuvat? Olen yrittänyt selvittää asiaa ja korviini on kantautunut, että Parikkalassa niitä olisi levitetty kuutostien varteen, mistä ne ajautuvat väistämättä järveen - aivan niin kuin Vuokko epäili. Voisiko joku selvittää asiaa?)
Yksittäisiä ehdotuksia on tehty lisäksi hapettomuudesta johtuvan sisäisen kuormituksen vähentämiseksi hapettamalla järveä ja on suositeltu ruovikkojen niittoa ja tehokkaan hoitokalastuksen aloittamista.
Oma Suuri Tehtäväni on pelastaa Kukkarolahti. Keskeinen homma tässä projektissa on saada aikaan muutama kosteikko ja saostusallas lahteen laskeviin valtaojiin, jotta niiden kuljettaman typen ja fosforin määrää voitaisiin vähentää.
Mitä käsityksiä muilla on Simpelejärven tilasta ja sen kohentamiseksi tähtäävistä tehtävistä? Olisi hyödyllistä kuulla niin matti meikäläisten mielipiteitä kuin asiantuntijoiden arvioita.

Ruovikkojen niitto - mitä ruovikolla nyt seitten tarkoitetaankaan (kaislikko, kortteikko, varsinainen ruovikko eli järviruokokasvusto) on yleensä järven kannalta haitallista. Varsinkin järviruokokasvustot ovat järven puhdistuslaitoksia. Niiden juurille kansaantuu ravinteita, yhtä lailla kuin juuristoonkin. Kun ruovikko poistetaan, vapautetaan vuosien aikana ruovikkoon pysähtyneet ravinteet ulappavesiä rehevöittämään. Pahimmassa tapauksessa kasvattamaan sinilevää. Lisäksi ruovikoissa elää joukko uhanalaisia lajeja, kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka ja monia pienempiä siivekkäitä.

Kortteikot ovat oma lukunsa. Simpelejärvelläkin on erinaisiä alueita joissa elelee mm. Eu:n luontodirektiivin nelos-a-liitteen lajeista täplälampikorento. Se on hyvin tukasti suojeltu laji,hieman kuin kortteikkojen liito-orava.

Ylipäänsä jos rantaasvillisuutta meinataan poistaa, se on suunniteltava huolellla ja selvitettävä eliöstä. Kuten edellä viittasin vaikutukset vesistöön eivät ehkä hyvästä tahdosta huolimatta ole aina ihan toivotunlaisia.

Etelä-Karjalan 23.6.2009 uutisten mukaan sinilevää on löytynyt taas Simpelejärvestä. Ei hyvältä näytä!

Kirjoitin joitakin aikoja sitten(Parikkalan-Rautjärven Sanomiin), ettei minulla ole tarkempia lukuja Simpelejärven kuormituksesta. Nyt on. Löysin sattumalta minulle lähetety muistiinpanot viime vuoden marraskuussa Harjulinnassa pidetystä tilaisuudesta, jossa yhtenä puhujana oli Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesipuolen päällikkö Visa Niittyniemi. Hänen mukaansa maatalouden osuus Simpelejärven kuormituksesta on 50 prosenttia, metsätalouden 3 prosenttia ja Särkisalmen puhdistamon 7 prosenttia. Loput 40 prosenttia jakautuisivat käsittääkseni niin, että haja-asutuksen osuus olisi 20 prosenttia ja ilman kautta tulevan laskeuman osuus samaiset 20 prosenttia.
Onko tällainen jaottelu tärkeää? Mielestäni on. Osuuksien selvittämisessä on järkeä ainakin siinä mielessä, että osattaisiin painottaa asioita oikein. Esimerkiksi Parikkalassa näyttää siltä, että päähuomio on keskitetty Särkisalmen puhdistamoon ja muu tuntuu jäävän huomiotta. Miksi muuten keskitytään 70 prosentin sijasta vain kymmenesosaan, 7 prosenttiin? Itse kuvittelisin, että syynä on puoluepolitiikka. On helppo nakki nostaa puhdistamo kaiken keskipisteeksi siksi, ettei se äänestä. (Ts. pelätään, että jos puhuttaisiin keskeisistä asioista - maataloudesta ja haja-asutuksesta - ihmiset voisivat suuttua ja äänestää seuraavan kerran jotain muuta puoluetta tai jättää kokonaan äänestämättä.)
Minusta tällainen menettely on vastuun pakoilua. Jos kuvitellaan, että suoraan puhuminen on syyllistämistä, niin miksei sitten yritetä edistää vesiensuojelua jollain muulla tapaa? Kuten miten? Eikö voisi esimerkiksi innostaa ihmisiä kilpailemaan siitä, kuka tai ketkä vähentävät eniten järveen tulevaa kuormitusta? Tai vastaavaa. (Selkäni takaa kuulen tuttua viisastelua: "Kunta palkitsee parhaat ja paikallinen lehti panee kuvan etusivulle, niinkö?")
Joka tapauksessa: niin tärkeää kuin onkin saada Särkisalmen puhdistamo toimimaan kunnolla, Simpelejärven rehevöitymisen kannalta on keskeistä puuttua maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttamaan kuormitukseen.

*

Puhuin äsken Visa Niittyniemen kanssa. Keskustelun pohjalta päädyin käsitykseen, että on välttämätöntä saada vähennettyä peltojen lannoitusta. Ellei pelloilta tulevaa typpeä ja fosforia saada kuriin, eivät muutkaan konstit auta. Jos taas typen ja fosforin määrää saadaan rajoitettua, silloin myös muilla keinoilla - suojavyöhykkeillä, kosteikoilla, laskeutusaltailla ja pohjapadoilla - on merkitystä.
Eikö löytyisi maanviljelijää, joka rohkenisi puuttua tähän lähes kuoliaaksi vaiettuun kysymykseen - eli miten vähentää maatalouden aiheuttamaa kuormitusta?
Ja löytyisikö asiantuntijaa, joka osaisi vastata kysymykseen, miten paljon takavuosien liiallinen lannoitus kuormittaa edelleen vesistöjä? Ainakin eräät ystäväni epäilevät, että tänään maksetaan laskua varsin pitkältä ajalta.

*

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät pitäisi rustata kuulemma EU-direktiivin mukaiseen uskoon vuoteen 2014 mennessä. Onko tällä jotain vaikutusta vai ei? Ehkä joku osaa sanoa. Mielipiteet direktiivistä ja sen merkityksesta tuntuvat menevän pahasti ristiin.
Ennen vuotta 2014 haja-asutusalueilla voidaan joka tapauksessa ottaa askelia eteenpäin - näin mökkiläisen näkökulmasta ainakin sellaisia kuin rantasaunojen viemäröintisysteemien kuntoon paneminen ja aikansa eläneiden paskahuussien muuttaminen kompostikäymälöiksi.
Luin muuten netistä, että jos pesuaineiden fosfaateista luovuttaisiin, Itämeren fosforikuormitus vähenisi neljäsosalla. Toimisiko tämä malli myös maaseudulla? Eli fosfaattia sisältävät pesuaineet boikottiin Rautjärvellä ja Parikkalassa!? Ehkä pienellä teolla saattaisi olla suuretkin vaikutukset?

Mökkimme sijaitsee  aivan Simpelejärven rannalla. Mökkilahtemme oli ennen kirkasvetinen, vailla rehevää kasvua, joka on vallannut nykyään koko lahden. Toivomme, että kaikki vesistöä pilaavat lannoitteet ja tuhoaineet kielletään ehdottomasti pelloilla, jotka sijaitsevat lähellä vesistöä. Lähin saari, joka oli ennen irrallaan mantereesta, yhdistettiin mantereeseen ilman, että veden luonnollisesta kirtokulusta olisi huolehdittu. Mielestämme tie tulisi korjata siten, että tien alitse vesi pääsee virtaamaan.

Jätetään jälkipolvillemme pudas virkistyspaikka. Kauniimpaa järveä ei voi toivoa.

#1: Hannu Vuorio - Simpelejärven tilan parantamisesta

Aihe: Järvien tilan parantaminen / hoitokalastus / vesikasvien niitot / allelopatia eli vesikasvien erittämät aineet, jotka estävät sinileväkukinnot, myös järvien kationi- ja anionikemia sekä lähteisyys ja vesiekosysteemit. Jos asia kiinnostaa, soita 050-496 2470. Asiaan valtakunnallisesti perehtynyt biologi Veikko Solantie, Espoo.